Terveyspalvelualan työehtosopimus

Terveyspalvelualalla on käytössä kolmea eri työaikamuotoa. Työaikamuoto vaikuttaa siihen, minkä pituisia työpäiviä ja työviikkoja työvuorolistalle voidaan suunnitella ja siihen, miten ylityöt lasketaan. Työaikoja koskevat määräykset löydät tessin 6 §:stä. 

1.1 Jaksotyöaika

Jaksotyöaikaa voidaan soveltaa sairaaloissa sekä terveyskylpylöiden, kuntoutuslaitosten ja lääkäriasemien ympäri vuorokauden toimivilla vuodeosastoilla ja säännönmukaisesti ympäri vuorokauden toimivilla päivystyspoliklinikoilla sekä hoitokodeissa.

Jaksotyöajassa työntekijän säännöllinen työaika (=työsopimuksessa sovittu työaika) on kolmen viikon pituisena jaksona enintään 114 tuntia 45 minuuttia tai enintään 229 tuntia 30 minuuttia enintään 6 viikon tasoittumisjaksolla. Pidemmän, enintään vuoden pituisen tasoittumisjakson käyttäminen vaatii sopimista paikallisesti tessin 2 §:n ja paikallisen sopimisen liitteen (liite 6) mukaisesti.

Jaksotyöajassa suunnitellun työvuoron pituus voi olla 10 tuntia tai yövuorossa enintään 12 tuntia. Pidempien vuorojen käyttäminen edellyttää sopimista paikallisesti tessin 2 §:n ja paikallisen sopimisen liitteen (liite 6) mukaisesti.

Jaksotyöajasta käytetään myös nimitystä epäsäännöllinen vuorotyö. Jaksotyöajan ero toimisto- ja normaalityöaikaan on esimerkiksi se, ettei jaksotyöajassa kerry vuorokautista ja viikoittaista ylityötä, vaan ainoastaan jaksoylityötä.

1.2 Kolmivuorotyöhön rinnastettava jaksotyö

Yksi jaksotyöajan muoto on ns. kolmivuorotyöhön rinnastettava jaksotyö. Kolmivuorotyöhön rinnastettavassa jaksotyössä säännöllinen työaika on enintään 114 tuntia kolmessa viikossa ja 228 tuntia kuudessa viikossa. Tämä normaalia jaksotyötä lyhyempi työaika koskee työtä, jossa on suunniteltu 3 - 7 yövuoroa kolmessa viikossa tai 5 - 13 yövuoroa kuudessa viikossa. Kuka tahansa jaksotyötä tekevä voi siten kuulua tähän työaikamuotoon niillä työvuorolistoilla, joihin on suunniteltu tuo tietty määrä yövuoroja. Lyhyempää työaikaa ei kuitenkaan sovelleta niillä työvuorolistoilla, joihin sisältyy arkipyhä.  

Yövuorolla tarkoitetaan vähintään 8 tunnin pituista työvuoroa, josta vähintään 7 tuntia on kello 22 - 07 välisenä aikana. Tasoittumisjaksoja voidaan käyttää, kuten jaksotyössäkin. 

3 Toimistotyöaika 

Toimistotyöaikaa sovelletaan säännönmukaisesti toimistotöissä työskenteleviin lukuun ottamatta asiakas- ja potilaspalvelutehtävissä olevia.

Toimistotyössä vuorokautinen säännöllinen työaika on enintään 8,5 tuntia, ellei työehtosopimuksen 2 §:n sekä paikallisen sopimisen liitteen (liite 6) mukaisesti ole sovittu paikallisesti enintään 13 tunnin työvuorosta. Viikoittainen työaika on enintään 37,5 tuntia viikossa.

Työnantajan määräyksellä voidaan käyttää viikoittaisen työajan tasoittumisjaksoa, jonka pituus on enintään 12 viikkoa. Pidemmän, enintään vuoden pituisen tasoittumisjakson käyttäminen vaatii sopimista paikallisesti tessin 2 §:n ja paikallisen sopimisen liitteen (liite 6) mukaisesti. Tasoittumisjakso tarkoittaa, että työvuorolistalle suunniteltava viikoittainen työaika voi vaihdella tasoittumisjakson aikana, mutta työvuorolistalle suunniteltavan työajan tulee tasoittumisjakson aikana olla keskimäärin enintään 37,5 tuntia.

4 Normaalityöaika

Työntekijän vuorokautinen säännöllinen työaika on enintään 9 tuntia, ellei työehtosopimuksen 2 §:n ja paikallisen sopimisen liitteen (liite 6) mukaisesti ole sovittu paikallisesti enintään 13 tunnin työvuorosta. Viikoittainen työaika on enintään 38 tuntia ja 15 minuuttia viikossa.

Työnantajan määräyksellä voidaan käyttää viikoittaisen työajan tasoittumisjaksoa, jonka pituus on enintään 12 viikkoa. Pidemmän, enintään vuoden pituisen tasoittumisjakson käyttäminen vaatii sopimista paikallisesti TES 2 §:n ja paikallisen sopimisen liitteen (liite 6) mukaisesti. Tasoittumisjakso tarkoittaa, että työvuorolistalle suunniteltava viikoittainen työaika voi vaihdella tasoittumisjakson aikana, mutta työvuorolistalle suunniteltavan työajan tulee tasoittumisjakson aikana olla keskimäärin enintään 38 tuntia 15 minuuttia. 

Lisätyötä voi kertyä vain osa-aikatyöntekijälle. Lisätyön tekeminen on vapaaehtoista. Lisätyötä on siis työ, jota tehdään sovitun, säännöllisen työajan lisäksi. Lisätyötä kertyy ylityörajaan eli kokoaikatyöntekijän täyteen työaikaan saakka. Lisätyö korvataan työntekijälle yksinkertaisella tuntipalkalla tai vain sovittaessa vastaavana palkallisena vapaa-aikana.

Ylityötä on kokoaikatyöntekijällä suunnitellun työvuoron ylittävä työ. Ylityöhön tarvitaan työnantajan ja työntekijän suostumus. Ylityö korvataan lähtökohtaisesti rahana korotetulla tuntipalkalla ja vain sovittaessa se voidaan vaihtaa vastaavaan vapaa-aikaan (=korotettuun vapaa-aikaan). 

Vuosilomista on määräykset työehtosopimuksen 16 §:ssä. Vuosiloman kertymiseen vaikuttaa paitsi työsuhteen pituus, myös palvelusvuosiin laskettava aika (= alan työkokemus). Ks. palveluvuosiin oikeuttavasta ajasta tarkemmin työehtosopimuksen liitteenä 1 olevan palkkasopimuksen kohdat 10-16.

1.4.2022 alkaen kertyvissä lomissa on siirrytty viisipäiväiseen vuosilomalaskentaan aiemman kuusipäiväisen vuosilomalaskennan sijaan. Se tarkoittaa käytännössä, että kertyvien lomapäivien lukumäärä on pienentynyt, mutta toisaalta lomaa kuluu samassa suhteessa vähemmän, sillä lauantait eivät enää kuluta lomapäiviä lainkaan. Vuosilomat eivät siis muutoksen yhteydessä lyhentyneet eivätkä pidentyneet, vaan niillä, joilla kertyi aiemmin viisi viikkoa lomaa, kertyy jatkossakin viisi viikkoa lomaa.  

1.4.2022 alkaen kertyvissä lomissa vuosiloman kertyminen katsotaan taulukosta A, B tai C riippuen siitä, kuinka pitkä työsuhde on ja paljonko työntekijällä on palvelusvuosiin laskettavaa aikaa. Taulukon ylimmällä rivillä on täysien lomanmääräytymiskuukausien eli lomaa kerryttävien kuukausien lukumäärä, seuraavalla rivillä työehtosopimuksen mukaisten lomapäivien kertymä ja alimmalla rivillä työehtosopimusten ja lisälomapäivien yhteenlaskettu kertymä. Lisälomapäivistä maksetaan lomapalkkaa, mutta ei lomarahaa.

Viisipäiväisen järjestelmän mukaan kertyneitä lomia alettiin pitää 2.5.2023 alkavalla kesälomakaudella. Ennen 1.4.2022 kertyneet lomat laskettiin vanhojen työehtosopimuksen määräysten perusteella ja ne muutettiin 1.5.2023 viisipäiväiseen järjestelmään TES 16 §:n 3. kohdan mukaisen taulukon avulla.  

Tarkemmat määräykset viisipäiväiseen vuosilomaviikkoon siirtymisestä löydät työehtosopimuksesta.

• Lomapalkka = vuosiloman ajalta maksettava palkka, jonka suuruus vastaa työntekijän normaalia, säännöllistä palkkaa
• Lomakorvaus = työsuhteen päättyessä maksettava korvaus pitämättömistä lomista, vastaa lomapalkan suuruutta
• Lomaraha = lomarahan suuruus on 50 % vuosilomapalkasta, ei kuitenkaan lisälomapäivien lomapalkasta. Se maksetaan myös lomakorvauksesta, jos työsuhde on kestänyt vähintään viikon. Lomarahan maksaminen perustuu työehtosopimukseen, laissa ei ole määräyksiä lomarahasta. 

Terveyspalvelualalla noudatetaan työn vaativuuteen perustuvaa palkkausjärjestelmää. Jokaisesta tehtävästä laaditaan tehtävänkuvaus, jonka perusteella tehtävän vaativuusryhmä (1-5b) arvioidaan. Työehtosopimuksessa on määritetty kullekin vaativuusryhmälle vähimmäispalkka.

Lisäksi työpaikalla määritellään tehtäväkohtaiset erityistekijät ja -vastuut, joista maksetaan erityistekijälisää. Nämä kaksi palkanosaa muodostavat yhdessä tehtäväkohtaisen palkan.

Lisäksi työntekijälle voidaan maksaa henkilökohtaista palkanosaa esim. hyvän työssä suoriutumisen perusteella. Työntekijälle maksetaan kuitenkin vähintään henkilökohtaisen palkanosan vuosisidonnaista osaa, joka on hyväksi luetun työkokemuksen määrästä riippuen 0-11 % tehtäväkohtaisesta palkasta.

Erityistekijälisien ja henkilökohtaisen lisän maksuperusteet tulee olla luottamusmiehellä ja henkilöstöllä tiedossa ja niiden tulee olla nähtävillä työpaikalla. Lisäksi työpaikalla tulee olla nähtävillä erityistekijälisän saajien lukumäärä, erityistekijälisien euromäärät ja jakautuminen eri ammattinimikkeiden välillä.

​​​​​​​Työehtosopimuksen palkkausta koskevat määräykset löytyvät työehtosopimuksen palkkasopimuksesta, joka on tessin liitteenä 1. Palkkausjärjestelmän soveltamisohjeet on yhdistetty osaksi palkkasopimusta, minkä toivotaan helpottavan palkkausjärjestelmän oikeaa soveltamista. Vähimmäispalkkataulukot ovat liitteessä 2. Lisäksi liitteestä 3 löytyy mallitehtävänkuvaus. 

Vain niistä työehtosopimuksen määräyksistä, joissa on viittaus paikalliseen sopimiseen, voidaan sopia paikallisesti toisin. Työehtosopimuksen paikallisen sopimisen liitteessä (liite 6) on määräykset siitä, ketkä voivat tehdä paikallisen sopimuksen ja mitä menettelytapoja pitää noudattaa.

Lisäksi työehtosopimuksessa on erikseen mainittu, mistä kohdista työntekijä ja työnantaja voivat keskenään sopia toisin. Tämä sopiminen ei yleensä edellytä erityisiä menettelytapoja, kuten kirjallista sopimista, vaikkakin kirjallinen sopiminen on useimmiten suositeltavaa myöhempien erimielisyyksien välttämiseksi.

Lisäksi työehtosopimuksen liitteessä 4 on työaikapankkimalli, jonka mukaisesti työnantaja ja työntekijä voivat kirjallisesti sopia tiettyjen rahakorvausten säästämisestä työaikapankkiin vapaa-aikana.

Työehtosopimusta paremmista eduista ja ehdoista voidaan aina vapaasti sopia.