Terveyspalvelualan palkkakyselyn tulokset 2024
Erton terveyspalvelualan palkka- ja työehtokysely toteutettiin syksyllä 2024. Vastaukset on nyt analysoitu. Lue tärkeimmät huomiomme kyselyn tuloksista.
Lämmin kiitos kaikille kyselyyn vastanneille! Kyselyn vastaukset ovat meille ensiarvoisen tärkeitä alan työehtoja kehitettäessä ja niistä neuvotellessa.
Oleellisimmat poiminnat palkka- ja työehtokyselyn tuloksista:
- Kuukausipalkkaisten vastaajien keskiarvopalkka oli kyselyn mukaan 3 037 euroa. Tulos on hieman alempi kuin työnantajaliiton vuonna 2023 tekemän palkkatutkimuksen mukainen keskimääräinen kuukausipalkka. Työnantajaliiton tekemän palkkakyselyn otanta on kattavampi kuin Erton palkkakyselyn, joten erot voivat johtua jo siitä.
- Terveyspalvelualan työehtosopimus edellyttää, että jokaiselle työntekijälle on tehty tehtävänkuvaus, jonka perusteella työn vaativuus ja sitä kautta palkkaus on arvioitu. Kyselyn mukaan kuitenkin vain noin 53 %:lle vastaajista on tehty tehtävänkuvaus.
- Noin 16 % vastaajista ei saanut pitää viime kesän kesälomaansa yhdenjaksoisena siten kuin laki edellyttää.
- Vain kolmannes vastaajista ilmoitti, ettei tee koskaan ns. harmaata ylityötä eli ylityötä, josta ei anneta työehtosopimuksen mukaista raha- tai vapaa-aikakorvausta. Tosin reilu kolmannes vastaajista ilmoitti tekevänsä harmaata ylityötä vain muutaman kerran vuodessa.
- Jos työnantajasi ei joltain osin noudata työehtosopimuksen määräyksiä tai lain säännöksiä, kannattaa asia ottaa puheeksi työnantajan kanssa. Erton jäsenenä saat luottamusmiehen tai liiton tuen neuvotteluihin työnantajasi kanssa.
Työn vaativuuden arviointi ja palkkaus
Terveyspalvelualan työehtosopimus edellyttää, että jokaiselle työntekijälle on tehty tehtävänkuvaus, jonka perusteella työn vaativuus ja sitä kautta palkkaus on arvioitu. Kyselyn mukaan kuitenkin vain noin 53 %:lle vastaajista on tehty tehtävänkuvaus. Tehtävänkuvauksen perusteella arvioidaan kullekin tehtävälle oikea vaativuusryhmä ja mahdolliset erityistekijälisät eli tehtäväkohtaisista erityistehtävistä ja -vastuista maksettavat palkanlisät.
Terveyspalvelualan palkkausjärjestelmä perustuu avoimuuteen. Kunkin työntekijän pitäisi pystyä olemaan selvillä siitä, millä perusteilla työpaikalla voi ansaita tehtäväkohtaista erityistekijälisää ja millä perusteilla on mahdollisuus ansaita henkilökohtaista palkanosaa. Sen vuoksi työehtosopimuksessa on määrätty, että erityistekijälisien ja henkilökohtaisen palkanosan maksuperusteet kuuluvat olla nähtävillä työpaikalla. Kyselyyn vastanneista vain 29 % kertoi erityistekijälisien maksuperusteiden olevan nähtävillä työpaikallaan. Henkilökohtaisen palkanosan maksuperusteet olivat nähtävillä työpaikalla noin 17 %:lla kyselyyn vastanneista. Jos et tiedä, missä työpaikkasi eri palkanosien maksuperusteet ovat nähtävillä, kysy asiasta työnantajaltasi.
Vuosilomat on annettava yhdenjaksoisena
Noin 16 % vastaajista ei saanut halutessaan pitää viime kesän kesälomaansa yhdenjaksoisena siten kuin laki edellyttää. Suurimmat syyt liittyivät vastaajien mukaan siihen, ettei työnantaja järjestellyt töitä sisäisesti, jotta yhdenjaksoinen loma olisi mahdollistunut. Yhdenjaksoinen loma on kuitenkin ehdoton pääsääntö työntekijän suojelun ja palautumisen kannalta. Työnantajan tulee tämä mahdollistaa työntekijöille esimerkiksi lomien ajankohtia porrastamalla ja sijaisia hankkimalla.
Ylitöistä kannattaa vaatia korvausta
Vain kolmannes vastaajista ilmoitti, ettei tee koskaan ns. harmaata ylityötä eli ylityötä, josta ei anneta työehtosopimuksen mukaista raha- tai vapaa-aikakorvausta. Tosin reilu kolmannes vastaajista ilmoitti tekevänsä harmaata ylityötä vain muutaman kerran vuodessa. Ylityötä on työ, jota tehdään työnantajan aloitteesta työehtosopimuksen mukaisen säännöllisen enimmäistyöajan lisäksi eli kokoaikatyöntekijän tuntimäärän lisäksi.
Harmaa ylityö on ongelmallista monessakin suhteessa. Kun ylityöstä ei vaadita ylityökorvauksia, se antaa työnantajalle väärän signaalin siitä, että työn resursointi on kunnossa, vaikka todellisuudessa näin ei ole. Ylityömääräykset suojaavat työntekijää liian pitkiltä työajoilta. Lisäksi työehtosopimuksen ylityötä koskevat määräykset varmistavat, että työntekijä saa asianmukaisen korvauksen tekemästään ylimääräisestä työstä ja vapaa-ajastaan joustamisesta. Työpaikalla kannattaakin jo etukäteen ottaa puheeksi se, miten toimitaan, jos työ vaatii ylityön tekemistä: keneltä pyydetään lupa ylitöihin tai jos lupaa ei ole, mitä jätetään tekemättä, jos työaika ei riitä kaikkien tehtävien tekemiseen. Ylimääräisestä työstä sovittaessa kannattaa etukäteen selkeästi sopia, että työstä maksetaan myös ylityökorvaus, jos ylityörajat ylittyvät. Näin vältetään myöhemmät epäselvyydet ja erimielisyydet.
Määräaikaiset työsuhteet alalla
Kyselyyn vastanneista vajaa 4 % työskenteli määräaikaisissa työsuhteissa. Määräaikaisille työsuhteille on oltava tällä hetkellä lain mukainen perusteltu syy. Suomen hallitus suunnittelee enintään vuoden kestävien määräaikaisten työsopimusten tekemisen sallimista ilman perusteltua syytä. Esitetty lakiuudistus ei ole vielä voimassa, mutta jos se tulee voimaan, seuraamme Ertossa tiiviisti, miten määräaikaisten työsuhteiden määrä alalla kehittyy.
Epäkohdat puheeksi
Mahdolliset epäselvyydet palkkauksessa tai muissa työsuhteen ehdoissa kannattaa ottaa mahdollisimman pian puheeksi työnantajan kanssa, jotta virheet voidaan korjata nopeasti. Erton jäsenenä saat pyytäessäsi luottamusmiehen tai liiton tuen neuvotteluihin työnantajasi kanssa. Jo tämän vuoksi Erton jäsenyys kannattaa.
Jäsen, ole yhteydessä, me autamme!
Olethan yhteydessä lakitiimimme työsuhdeneuvontaan, jos haluat kysyä omasta palkastasi tai työehdoistasi tai jokin muu asia mietityttää työhösi liittyen. Kaikki jäsentemme yhteydenotot ovat luottamuksellisia emmekä koskaan ole työnantajaan yhteydessä ilman suostumustasi.
