Optikoiden työehtosopimus

Työehtosopimuksesta löytyy optikoiden osalta vähimmäispalkka, mikä on ollut 1.8.2023 alkaen 3 028 euroa kuukaudessa ja 1.6.2024 alkaen 3 089 euroa kuukaudessa. Optometriopiskelijan vähimmäispalkka on 65 % optikon vähimmäispalkasta ja opiskelijan, joka voi toimia laillistetun ammattihenkilön tehtävissä 75 % optikon vähimmäispalkasta. Jos optikko on esimies, hänelle maksetaan esimieslisää. Henkilökohtaista lisää voidaan maksaa muutoinkin työehtosopimuksen mukaiset kriteerit huomioiden. 

Säännöllinen keskimääräinen viikkotyöaika on enintään 37,5 tuntia viikossa. Työsopimuksessa sovitaan keskimääräisestä vähimmäisviikkotyöajasta. Säännöllinen työaika voidaan järjestää viikkotyöaikana, jolloin työaika on enintään 10 tuntia vuorokaudessa ja 37,5 tuntia viikossa tai usean viikon jaksossa, jolloin vuorokautinen voi olla enintään 10 tuntia ja viikoittainen työaika enintään 48 tuntia. Paikallisesti voidaan sopia, että viikkotyöaika on enintään 50 tuntia. 

Alle 4 tunnin työvuoroja ei tule käyttää, ellei työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy sitä edellytä. Lisäksi työehtosopimuksesta löytyy avaamis- ja sulkutöiden osalta suositus, että henkilöstön kanssa käytännön järjestelyt on käytävä läpi, jotta ne tulee kirjattua työaikalain mukaisesti.

Työehtosopimus sisältää myös säännökset vapaapäivistä, vapaapäivien sijoittelusta sisältäen määräyksiä viikonloppuvapaiden määristä, aattovapaista ja niiden määristä sekä viikkolevosta, tiettyjen arkipyhäviikkojen työajan lyhentämisestä ja ylimääräisistä vapaapäivistä.

Lounastauko kuuluu optikoille, joiden säännöllinen työaika keskeytyksittä kestää yli 7 tuntia ja enintään 6 tuntia tekevällä on yksi kahvitauko ja yli 6 tuntia työskentelevällä 2 kahvitaukoa, joiden kestoa ei ole määritelty. 

Lisätyötä on sopimuksen mukaan työ, jota tehdään sovitun työajan lisäksi 40 tuntiin saakka ja ylityötä 40 tuntia ylittävä työaika. Erikseen on määritelty, että vuorokaudessa 10 tuntia ja viikossa 37,5 ylittävästä työajasta maksetaan 50 %:lla korotettua palkkaa. Korotetusta palkasta tasoittumisjaksossa löytyy työehtosopimuksesta omat määräykset. 

Vuosiloma määräytyy vuosilomalain mukaan. Lomaa ansaitaan täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta työsuhteen kestettyä lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) loppuun mennessä: alle vuoden 2 arkipäivää ja vähintään vuoden 2.5 arkipäivää. Työsuhteen kestettyä 31.3. mennessä 15 vuotta annetaan 24 päivää ylittävä loman osa 50 %:lla pidennettynä 1.10. alkaen.

Vuosiloman antamista koskevassa kohdassa on säännökset vuosilomista ja vapaapäivistä.

Lomarahan suuruus on 50 % lakisääteisen vuosiloman palkasta. Lomanrahan maksamisedellytyksistä eri tilanteissa ja maksamisajasta löytyvät omat säännöksensä. 

Työehtosopimuksen mukaan palkka maksetaan, jos työntekijä on sairauden tai tapaturman johdosta työkyvytön työsopimuksen mukaiseen työhön ja työntekijä ei ole aiheuttanut työkyvyttömyyttä tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella.

Palkka maksetaan kunkin työkyvyttömyysjakson yhteydessä seuraavasti: 

​Sairausvakuutuslain karenssiaika on sairastumispäivä ja sitä seuraavat 9 arkipäivää. Työntekijän sairastuessa uudelleen samaan sairauteen 30 päivän kuluessa sairausvakuutuslain karenssiaika on sairastumispäivä.

Palkka maksetaan jaksoon sisältyviltä työpäiviltä. Provisiot maksetaan sairausajan palkassa, jos niitä olisi kertynyt työntekijälle sairausjakson aikana. Työnantaja maksaa sairausajan palkan suoraan työntekijälle ja hakee itselleen sairausvakuutuskorvauksen. 

Vain niistä työehtosopimuksen määräyksistä, joissa on viittaus paikalliseen sopimiseen, voidaan sopia paikallisesti toisin. Työehtosopimuksen toisessa pykälässä on määräykset siitä, ketkä voivat tehdä paikallisen sopimuksen ja mitä menettelytapoja pitää noudattaa.

Lisäksi työehtosopimuksessa on erikseen mainittu, mistä kohdista työntekijä ja työnantaja voivat keskenään sopia toisin. Tämä sopiminen ei yleensä edellytä erityisiä menettelytapoja, kuten kirjallista sopimista, vaikkakin kirjallinen sopiminen on useimmiten suositeltavaa myöhempien erimielisyyksien välttämiseksi.

Lisäksi työehtosopimuksen liitteessä on työaikapankkimalli, jonka mukaisesti työnantaja ja työntekijä voivat kirjallisesti sopia tiettyjen rahakorvausten säästämisestä työaikapankkiin vapaa-aikana.

Työehtosopimusta paremmista eduista ja ehdoista voidaan aina vapaasti sopia.