Siirry suoraan sisältöön

Optisen alan palkkakyselyn tulokset 2024

Erton ja Soan palkka- ja työehtokysely toteutettiin syksyllä 2024. Vastaukset on nyt analysoitu. Lue tärkeimmät huomiomme kyselyn tuloksista.

Mies ja nainen kohtaavat kadulla.

Saimme palkka- ja työehtokyselyyn huikeat 536 vastausta. Lämmin kiitos kyselyyn vastanneille! Kyselyn vastaukset ovat meille ensiarvoisen tärkeitä alan työehtoja kehitettäessä.

Oleellisimmat poiminnat palkka- ja työehtokyselyn tuloksista:

  • Optikoiden työehtosopimuksen piirissä olevien keskipalkka oli kyselyn perusteella 3 819 euroa kuukaudessa ja mediaani 3 750 euroa kokoaikaisella työntekijällä syyskuussa 2024.
  • Keskimääräinen tuntipalkka oli vastaajien osalta 22,53 euroa.
  • Normaalin kuukausipalkan tai tuntipalkan lisäksi 79 % vastaajista saa bonuksia tai tulospalkkiota.  
  • Keskimäärin työaikalisiä maksetaan noin 200 euroa kuukaudessa, joka vastaa noin 5 % keskipalkasta.

Palkkaus 

Optikoiden työehtosopimuksen piirissä olevien keskipalkka oli kyselyn perusteella 3 819 euroa kuukaudessa ja mediaani 3 750 euroa kokoaikaisella työntekijällä syyskuussa 2024. Terveyspalvelualan työehtosopimuksen piirissä olevien optikoiden keskipalkka oli 4 120 euroa ja julkisella puolella keskipalkka oli 3 395 euroa. Tuloksissa pitää kuitenkin huomioida, että vastaajamäärät terveyspalvelualan ja julkisen puolen osalta olivat aika pienet. Keskimääräinen tuntipalkka oli vastaajien osalta 22,53 euroa, joka tarkoittaa, että tuntipalkkalaisilla on keskimäärin hieman pienempi palkka kuin kuukausipalkkalaisilla. Tuntipalkka nimittäin 3 819 euron kuukausipalkalla olisi 23,87 euroa työehtosopimuksen mukaan. 

Palkkatutkimuksen perusteella Itä-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa maksetaan keskiarvoa pienempää palkkaa. Keskiarvollisesti parasta palkkaa maksetaan muun Etelä-Suomen alueella, jossa keskimääräinen palkka on 3 886 euroa ja pienintä palkkaa maksetaan Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa, jossa palkan keskiarvo on 3 774 euroa ja Lapissa 3 539 euroa. 

Taulukko 1: Palkat alueellisesti

Alue  Mediaani  Keskiarvo 
Pääkaupunkiseutu  3 770 3 871
Muu Etelä-Suomi  3 803 3 886
Lounais-Suomi  3 852 3 848
Itä-Suomi  3 586 3 727
Länsi-Suomi  3 800 3 812
Pohjois-Pohjanmaa tai Kainuu  3 700 3 774
Lappi  3 665

3 539

Kaikki vastaajat 3 750  €

3 819

Normaalin kuukausipalkan tai tuntipalkan lisäksi 79 % vastaajista saa bonuksia tai tulospalkkiota. Tulospalkkio tai bonus perustuu 83 %:lla vastaajista yrityksen tai toimipisteen tulokseen ja reilulla 2 %:lla henkilökohtaiseen suoritukseen ja lopuilla näiden yhdistelmään. Tulospalkkioiden suuruudessa on havaittavissa suurta vaihtelua 100–5000 euron väliltä per vuosi ja osalla vastaajista oli jopa tätä suurempia tulospalkkioita. 

Optisella alalla ansioon vaikuttaa myös työajan sijoittelu ja työehtosopimuksen mukaiset työaikalisät (esim. iltalisä, lauantailisä). Kysyimme palkkakyselyssä, kuinka paljon vastaaja arvioi saavansa työaikaan liittyviä lisiä keskimäärin kuukaudessa ja vastaukset olivat kovin vaihtelevia. Osa vastaajista tekee ainoastaan maanantaista perjantaihin päiväsaikaan työtä ja silloin lisiäkään ei makseta. Heillä, joilla on ilta- ja viikonlopputyötä, lisien kokonaismäärät vaihtelivat noin 50 eurosta 500 euroon. Keskimäärin lisiä maksetaan noin 200 euroa kuukaudessa, joka vastaa noin 5 % keskipalkasta.

Paikallinen erä 

Huolestuttavaa palkkatutkimuksessa oli, että ainoastaan 16 % vastanneista kertoo saaneensa vuoden 2024 paikallisesta erästä osuuden. Vastanneista 50 % kertoo, että eivät ole saaneet paikallista erää ja 34 % on vastannut en tiedä. Optikoiden työehtosopimuksen perusteella jokaisen työntekijän pitäisi saada jokin osuus paikallisesta erästä vuonna 2024 ja työnantajan pitäisi työpaikalla selkeästi tiedottaa paikallisesta erästä ja sen jaosta. Tämän osalta alalla on selkeästi parannettavaa. 

Kliinisen optometrian ylempi ammattikorkeakoulututkinto 

Vuonna 2024 kysyimme ensimmäistä kertaa palkkakyselyssä kliinisen optometrian ylemmästä ammattikorkeakoulututkinnosta. Vastaajista 5 % oli suorittanut tutkinnon joko Suomessa tai ulkomailla ja 6 % vastaajista on suunnitellut tutkinnon suorittamista. Vastaajista osa on saanut neuvoteltua itsellensä palkankorotuksen tutkinnon jälkeen, mutta valitettavan moni vastaajista toteaa, että tutkinnolla ei ole ollut vaikutusta työtehtäviin tai palkkaukseen. Vaikuttaisi siltä, että työnantajat eivät vielä ole ymmärtäneet miten tutkinnon kautta saatua osaamista kannattaisi hyödyntää työpaikalla. 

Kliinisen optometrian ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden keskiarvo kuukausipalkka oli syyskuussa 2024 tehdyn kyselytutkimuksen mukaan 3 747 euroa ja mediaani 3 700 euroa. Palkka näyttäisi jäävän koko alan keskipalkan alle, joten tältä osin meidän täytyy miettiä liitossa, miten voisimme edistää palkkakehitystä uuden tutkinnon suorittaneiden osalta. 

Työmäärä kasvaa ja työssä jaksaminen koetuksella 

Vastaajista 42 % arvioi työmäärän kasvavan seuraavan kuuden kuukauden aikana, mutta vain 16 % vastaajista arvioi henkilöstön määrän lisääntyvän seuraavan kuuden kuukauden aikana. Tämä tilanne heijastuu varmasti työssä jaksamiseen ja 32 % vastaajista onkin arvioinut työssä jaksamisen heikentyneen kuluneen vuoden aikana ja 61 % on vastannut työssä jaksamisen pysyneen ennallaan.

Ertolla on jo pidemmän aikaan ollut huoli optisen alan työssä jaksamisesta ja aiempiin kyselyihin peilaten ei ennallaan pysyminen tarkoita jaksamisen parantumista. Työmäärän kasvu ei kuitenkaan ole lisännyt kokoaikaisten työntekijöiden määrää, vaan osa-aikaisuudet ovat lisääntyneet pari prosenttiyksikköä viime vuoteen verrattuna ja yli kolmannes vastaajista on nyt osa-aikaisessa työsuhteessa. Optisella alalla osa-aikaisuudet perustuvat usein haasteisiin jaksamisen osalta ja siksi moni on valinnut vähentää työaikaansa, jotta palautumiselle jäisi enemmän aikaa. 

Tulevalla työehtosopimusneuvottelukierroksella yritämme vaikuttaa jaksamiskysymyksiin siltä osin, kun työehtosopimuksella voi niihin vaikuttaa. 

Koulutus 

Ilahduttavaa oli nähdä, että kaksi kolmesta pääsee palkalliseen koulutukseen. Työnantajat kustantavat keskimäärin 1–2 koulutuspäivää vuodessa. Vastaajista 62 % katsoo saavansa riittävästi työhön liittyvää ammatillista koulutusta ja tämän osalta on tapahtunut positiivista kehitystä, koska edeltävänä vuonna vain 55 % vastasi saavansa riittävästi työhön liittyvää ammatillista koulutusta. 

Koulutusten osalta vastaajat kokivat tarvitsevansa koulutusta esim. mikroskopoinnista, lasten näön tutkimisesta ja kliinisestä optometriasta. 

Vuosiloma 

Kysyimme tällä kertaa optisen alan kesälomakäytännöistä, koska vuosilomalain perusteella työntekijällä on pääsääntöisesti oikeus neljän viikon yhdenjaksoiseen kesälomaan. Valitettavasti 58 % vastanneista ovat vastanneet, että he eivät ole saaneet kesälomaa yhdenjaksoisesti. Vastaajista 57 % kertoo, että yhdenjaksoinen loma ei ole ollut mahdollista, koska työnantaja ei ole sisäisesti järjestänyt töitä yhdenjaksoisen loman mahdollistamiseksi. 

Vastaajista hieman vajaa kolmasosa on vastannut, että vuosilomaa ei järjestetä yhdenjaksoisena muusta syystä. Avoimista vastauksista ilmenee, että monella työpaikalla on työnantaja ohjeistanut, että kesäloma on jaettava kahteen jaksoon ja tavanomaista on jakaa vuosiloma kolmen viikon ja yhden viikon jaksoihin. Monessa vastauksessa kerrotaan myös, että neljän viikon yhdenjaksoinen kesäloma on mahdollinen vain touko- tai syyskuussa. 

Vuosiloman tarkoitus on auttaa työntekijää palautumaan ja siksi suositeltavaa olisi, että kesäloma pidettäisiin yhdenjaksoisena ja ainoastaan työntekijän omasta toiveesta kesäloma jaettaisiin useampaan osaan. Nyt vaikuttaisi siltä, että optiselle alalle on muodostunut vuosilomalain tarkoituksen vastainen tapa ja tapaa perustellaan sillä, että mahdollisimman moni saisi toivomansa loma-ajankohdan. Jatkamme liitossa tämän asian selvittelyä ja pohdintaa, miten vuosilomakäytäntöä saisi muutettua paremmaksi työntekijöiden jaksamisen turvaamiseksi unohtamatta työntekijöiden omia toiveita ja tarpeita. 

Työntekijät joustavat työvuorojen osalta 

Kyselyyn vastanneista 13 % joustaa työvuoroluettelon mukaisista työajoista viikoittain ja 27 % vastaajista joustaa työvuoroluettelon mukaisista työajoista kuukausittain työnantajan aloitteesta ilman rahallista korvausta. Noin neljännes vastaajista joustaa työvuoroluettelon mukaisista työajoista muutaman kerran vuodessa ilman erillistä rahallista korvausta.  

Optisella alalla on monella työpaikalla käytössä pitkät 26 viikon tasoittumisjaksot ja tasoittumisjakson avulla on usein mahdollista teettää ylimääräisiä työtunteja, jotka sitten tasoittumisjaksossa huomioidaan myöhemmin siten, että tunneista ei muodostu lisä- tai ylityötä. Tällä kertaa emme kysyneet kuinka usein optisella alalla joustetaan työnantajan pyynnöstä siten, että saa rahallisen korvauksen, joten tätä puolta täytynee selvittää myöhemmin. 

Etätyö 

Kysyimme tällä kertaa myös etätyöstä ja vain noin 7 %:lla vastaajista on mahdollisuus tehdä etätyötä. Etätyön osuus työajasta on yli puolella vastaajista noin yhden työpäivän verran viikossa ja noin 40 % vastaajista kertoo tekevänsä etätyötä noin 2–3 päivää viikossa. 

Jäsen, ole yhteydessä, me autamme!

Olethan yhteydessä lakitiimimme työsuhdeneuvontaan, jos haluat kysyä omasta palkastasi tai työehdoistasi tai jokin muu asia mietityttää työhösi liittyen. Kaikki jäsentemme yhteydenotot ovat luottamuksellisia emmekä koskaan ole työnantajaan yhteydessä ilman suostumustasi.


Tule aamukahveille Teamsiin kuulemaan lisää tuloksista ja muista ajankohtaisista aiheista!

Järjestämme pe 17.1. klo 8–9 Teams-infon palkkakyselyn tuloksista sekä käymme läpi asioita liittyen tulevaan työehtosopimuksen neuvottelukierrokseen. Voit ilmoittautua mukaan Erton tapahtumakalenterin kautta.


 

Jaa artikkeli:

Tutustu muihin artikkeleihin