Siirry suoraan sisältöön
Määräaikainen työsopimus

Määräaikainen työsopimus

Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus on ensisijainen työsopimuksen muoto. Määräaikaiselle työsopimukselle on oltava aina perusteltu syy.

Perusteltu syy voi olla esimerkiksi työn kausiluontoisuus, sijaisuus tai jokin yrityksen toimintaan tai tehtävään työhön liittyvä syy. Määräaikaisen työsopimuksen tekemisen tarkoituksena ei saa olla työntekijän irtisanomissuojan kiertäminen.
 
Työnantajan on kerrottava työntekijälle määräaikaisuuden peruste työsopimusta tehtäessä, ja se on kirjattava työsopimukseen. Jos näin ei ole tapahtunut, kannattaa kysyä työnantajalta perustetta ja tarkistuttaa sen oikeellisuus luottamusmieheltä. Hän voi tarvittaessa olla yhteydessä liittoon. Työnantajan pitää pystyä todistamaan, että yrityksellä on ollut perusteltu syy tehdä määräaikainen sopimus.
 
Jos työnantajalla on pysyvä työvoiman tarve, työsopimusta ei saa tehdä määräaikaisena. Esimerkiksi taitoluisteluvalmentajan kanssa ei saa tehdä määräaikaista työsopimusta, jos työtä on tarjolla toistuvasti vähintään yhdeksäksi kuukaudeksi vuodessa.
 
Poikkeuksena on kuitenkin määräaikaisen työsopimuksen tekeminen pitkäaikaistyöttömän kanssa. Enintään vuoden pituisen määräaikaisen työsopimuksen saa tehdä ilman perusteltua syytä, jos palkattava henkilö on ollut työ- ja elinkeinotoimiston ilmoituksen mukaan yhtäjaksoisesti työtön työnhakija 12 kuukauden ajan. Enintään kahden viikon pituinen työsuhde ei kuitenkaan katkaise työttömyyden yhdenjaksoisuutta. Tällaisen määräaikaisen sopimuksen voi uusia vuoden kuluessa ensimmäisen määräaikaisen työsopimuksen alkamisesta enintään kahdesti, kunhan sopimusten yhteenlaskettu kesto ei ylitä yhtä vuotta.
 
Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta on pidettävä toistaiseksi voimassa olevana. Sama koskee ilman perusteltua syytä tehtyjä toisiaan seuraavia määräaikaisia työsopimuksia. Työsopimuksen päättämiseen täytyy tällöin olla irtisanomisperuste.
 
Esimerkki 1: Työntekijän kanssa oli tehty kolme toisiaan seuraavaa määräaikaista vuoden kestänyttä sopimusta. Työnantaja perusteli määräaikaisuutta toiminnan vakiintumattomuudella. Koska työnantaja oli harjoittanut maahantuontia kymmeniä vuosia, työnantajalla ei katsottu olleen työsopimuslain tarkoittamaa perusteltua syytä. Työsopimusta pidettiin tämän vuoksi toistaiseksi voimassa olevana.
 
Esimerkki 2: Taitoluistelijavalmentaja oli vuosia määräaikaisessa työsuhteessa siten, että työsopimus tehtiin aina ajalle 1.9.–30.5. Oikeus totesi työsopimuksen olevan toistaiseksi voimassa oleva, koska työnantajalla oli tarjota työtä yhdeksäksi kuukaudeksi joka vuosi.
 
Esimerkki 3: Sosiaalialan järjestö oli tehnyt aluesihteerinsä kanssa kolme peräkkäistä määräaikaista työsopimusta. Työnantaja vetosi rahoituksen epävarmuuteen ja töiden uudelleenjärjestelyyn. Työtuomioistuin totesi, ettei määräaikaisuuteen ollut perustetta, koska aluesihteeriä palkattaessa oli vakinaistettu muita aluesihteereitä. Mistään selkeärajaisesta töiden uudelleenjärjestelystä ei myöskään ollut näyttöä.

Määräaikaisen työsopimuksen jatkaminen
Määräaikaista työsopimusta saadaan jatkaa uudella määräaikaisella sopimuksella vain perustellusta syystä, joka voi olla esimerkiksi uusi sijaisuus. Jos työnantajan työvoiman tarve on arvioitavissa pysyväksi, jatkuvien määräaikaisten sopimusten tekeminen on kielletty. Ilman lainmukaista perusteltua syytä tehty määräaikainen työsuhde on automaattisesti toistaiseksi voimassa oleva.
 
Työsopimusta ei saa solmia päättymään työntekijän äitiysvapaan tai muun perhevapaan alkaessa tai muutoin syrjivästi, jos työtä olisi tarjolla jatkossakin. Työnantaja saattaa rikkoa tasa-arvolain säännöksiä silloin, jos äitiysvapaalle jäävän työntekijän työsuhde jätetään uusimatta.

Määräaikaisesta toistaiseksi voimassaolevaksi

Jos työnantaja antaa työntekijän jatkaa työtään määräaikaisen sopimuksen päätyttyä, sopimus muuttuu tällöin toistaiseksi voimassa olevaksi. Sopimussuhteen hiljaisesti pidentyessä työehdot pysyvät ennallaan.
 
Jos työntekijä ja työnantaja ovat tehneet useita peräkkäisiä, keskeytymättömiä tai vain lyhyin keskeytyksin jatkuneita määräaikaisia työsopimuksia, työsuhteen katsotaan työsuhde-etuuksien (vuosiloman ansaitseminen, työsuhteen kestoon perustuvat palkkaetuudet jne.) määräytymisen kannalta jatkuneen yhdenjaksoisesti. Näin on silloinkin kun toisiaan seuraavien määräaikaisten työsopimusten tekemiseen on ollut työsopimuslain mukainen perusteltu syy.

Määräaikaisen työsopimuksen päättyminen

Määräaikainen työsopimus päättyy ilman erillistä irtisanomista sovitun määräajan kuluttua umpeen. Määräaikaisen työsopimuksen kesto voidaan tietyn kalenteriajan lisäksi sitoa tietyn työn suorittamiseen tai toisen työntekijän työstä poissaoloaikaan. Jos määräaikaisen työsopimuksen kesto on sidottu toisen työntekijän poissaoloon, päättyy määräaikainen työsuhde (sijaisuus) vakinaisen työntekijän palatessa työhön.
 
Määräaikaisen työsopimuksen päättymisajankohta ei siis välttämättä ole aina sopimusosapuolten tiedossa työsopimusta solmittaessa. Työnantajan on sopimuksen päättymisajankohdan tultua tietoon viipymättä ilmoitettava siitä työntekijälle. Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti ei vaikuta määräaikaisen sopimuksen päättymiseen, mutta työnantajalle voi syntyä velvollisuus korvata ilmoituksen laiminlyönnistä työntekijälle aiheutunut vahinko.

Määräaikainen sopimus sitoo sopijaosapuolia

Määräaikainen sopimus sitoo sopijaosapuolia koko sopimuskauden ajan. Oikeutta määräaikaisen työsopimuksen irtisanomiseen ei kesken sopimuskauden ole, ellei työsopimuksessa ole erikseen sovittu irtisanomismahdollisuudesta. Poikkeus tästä on terveyspalveluala (kts. terveyspalvelualan työehtosopimuksen 5 §:n 5. kohdan pöytäkirjamerkintä).
 
Poikkeustapauksissa voidaan määräaikainen työsopimus irtisanoa erikseen säädetyin irtisanomisajoin. Poikkeustapauksia ovat muun muassa yrityksen konkurssi, yksityisliikkeen omistajan kuolema, yrityssaneeraus, liikkeen luovutus ja lomautus. Muutoin määräaikainen työsopimus voidaan päättää ennenaikaisesti vain purkamalla tai sopimalla työsuhteen päättymisestä. Työsopimuksen purkamiseen vaaditaan työsopimuslaissa mainitut työsopimuksen purkamisperusteet. Määräaikainen sopimus voidaan lisäksi purkaa sovittuun koeaikaan vedoten, mikäli sopimusosapuolet ovat sopineet koeaikaehdosta.
 
Mikäli työnantaja päättää työsuhteen ennen määräajan päättymistä, joutuu työnantaja antamaan työntekijälle vahingonkorvauksen. Myös työntekijä on korvausvelvollinen työnantajalle, mikäli katkaisee määräaikaisen työsuhteen ilman purkuperusteita.

Puitesopimus, runkosopimus ja raamisopimus

Työmarkkinoilla ovat yleistyneet niin sanotut puite-, runko- ja raamisopimukset tai sopimukset työnteon yleisistä ehdoista. Ne eivät ole työsopimuksia, vaan niillä sovitaan ehdoista, joita noudatetaan erikseen sovittavissa määräaikaisissa työsuhteissa.
 
Työsuhde ei yleensä ole voimassa määräaikaisten ”työkeikkojen” välillä. Näissäkin sopimuksissa kullekin määräaikaisuudelle tulee olla lainmukainen peruste. Jos kuitenkin työvoiman tarve on jatkuva, on sopimus suoraan lain nojalla toistaiseksi voimassa oleva.

Lue teemaan liittyviä artikkeleita: