Maaliskuussa 2023 alkoi varsinaissuomalaisessa yrityksessä lakko, jonka piirissä Erton jäsenet eivät olleet. He eivät osallistuneet lakkoon, koska kyse oli toisten työntekijöiden työtaistelutoimenpiteestä.
Lakolla kuitenkin oli kiistattomasti vaikutusta työnantajayhtiön toimintaan. Kun lakkoa oli kestänyt 7 päivää, ilmoitti työnantajan edustaja Erton jäsenille kirjallisesti, että palkanmaksu keskeytyy seuraavasta työpäivästä lukien.
Ilmoitukseen saakka jäsenet olivat työskennelleet omien työtehtäviensä parissa kuten normaalistikin. Jäsenet ottivat ilmoituksen jälkeen yhteyttä Erton lakitiimiin selvittääkseen työnantajan toiminnan lainmukaisuutta.
Työsopimuslain mukaan työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle täyden palkan, jos hän on ollut sopimuksen mukaisesti työnantajan käytettävissä voimatta kuitenkaan tehdä työtä työnantajasta johtuvasta syystä. Jos työnteon estymisen syynä on toisten työntekijöiden työtaistelutoimenpide, joka on työsopimuksen osapuolista riippumaton, ja jolla ei ole riippuvuussuhdetta työntekijän työehtoihin tai työoloihin, työntekijällä on oikeus saada palkkansa enintään seitsemältä päivältä.
Asian selvittäminen eteni lopulta käräjäoikeuteen saakka. Siellä ratkaistavana oli kysymys siitä, mistä päivämäärästä lukien edellä mainittu työsopimuslain 2 luvun 12 §:n 2 momentin mukainen seitsemän päivän palkanmaksuvelvollisuus alkaa. Käräjäoikeuden tuli siis ratkoa, milloin kyseisten työntekijöiden tekemän työn on katsottava tässä tapauksessa estyneen: heti lakon alkamisesta vai vasta yhtiön ilmoituksen jälkeen?
Työnantaja katsoi, että työnteko oli estynyt heti lakon alettua ja tuosta hetkestä alkoi automaattisesti kulua laissa säädetty 7 päivän palkanmaksuvelvollisuus, ilman mitään erillistä ennakkoilmoitusvelvollisuutta.
Työn estymistä tulee kuitenkin työsopimuslain esitöidenkin mukaan tarkistella työntekijäkohtaisesti. Siksi Erto katsoi, että työntekijöillä on oikeus saada palkka seitsemän päivän ajanjaksolle sijoittuvilta työpäiviltä siitä lukien, kun työntekijän oman työn tekeminen on tosiasiallisesti estynyt – tässä tapauksessa siis työnantajan palkankeskeytysilmoituksesta lukien.
Käräjäoikeus päätyi asiassa työntekijöiden kannalle ja velvoitti työnantajayhtiön maksamaan työntekijöille vähentämänsä palkkasaatavat viivästyskorkoineen. Käräjäoikeuden tuomio jäi lainvoimaiseksi.
Tiesitkö tämän Erton oikeusturvasta?
Tapauksessa jäsenten oikeudenkäyntikulut kattoi Erton oikeusturvaan kuuluva oikeudenkäyntiturva. Monet liitot tarjoavat jäsenilleen oikeusturvavakuutuksen oikeuteen päätyvien riitojen varalle. Yleensä tällainen vakuutus kattaa kuitenkin vain rajatun osan kuluista: vakuutuksessa on yleensä omavastuuosuus ja enimmäiskorvaus on usein 10 000–15 000 euroa, vaikka kulut voivat helposti nousta oikeusriidassa korkeammaksikin.
Lisäksi oikeudenkäynnissä hävinnyt osapuoli joutuu usein korvaamaan myös vastapuolen oikeudenkäyntikulut, jolloin maksettavaa voi tulla useita kymmeniä tuhansia euroja.
Erton Täysturva-jäsenten oikeusturva sen sijaan kattaa kaikki oikeudenkäyntikulut, myös vastapuolen oikeudenkäyntikulut, vaikka juttu hävittäisiin. Täysturva-jäsen ei siis koskaan joudu itse maksamaan mitään. Tästä syystä Täysturva-jäsenenemme oikeusturva on yksi maan parhaista.
Etkö ole vielä Erton jäsen?
Kun liityt jäseneksemme, saat heti käyttöösi lakitiimimme puhelinneuvonnan. Täysi oikeudenkäyntiturva astuu voimaan 3 kuukauden jäsenyyden jälkeen. Erton jäsenyys on työelämän kotivakuutus.
Liity jäseneksi nyt ›
