Markkinoinnin ja luovien alojen palkkakyselyn tulokset 2024

Saimme kyselyyn kaikkiaan 596 vastausta. Voimmekin ilolla todeta, että tämä kysely on jälleen markkinoinnin ja luovien alojen kattavin. Iso kiitos kaikille kyselyyn vastanneille!

Oleellisimmat poiminnat palkka- ja työehtokyselyn tuloksista:

• Kyselyn perusteella kuukausipalkan keskiarvo aloilla ilman provisioita on 4 163 €/kk ja tuntipalkan keskiarvo on puolestaan 22,65 €/h.
• Suhdannenäkymät ovat aloilla hyvät. Henkilöstömäärä pysynee ennallaan ja myynnin arvioidaan parantuvan seuraavan puolen vuoden aikana.
• Etätyön vakuutusturvassa on edelleen parantamisen varaa.
• On yleistä, että aloilla tehdään ns. harmaata lisä- ja ylityötä eli työnantajan aloitteesta tehtyä säännöllisen työajan ylittävää työtä ilman erilliskorvausta.

Palkkataso ja palkan perusteet 

Vastaajista 92 prosenttia kertoi olevansa puhtaasti kuukausipalkkaisia ja 4 prosenttia kertoi saavansa kuukausipalkan lisäksi kuukausittain provisioita. Tilastollisesti merkitykselliset palkkatasot saadaan ilmoitettua näistä edellä mainituista vastaajajoukoista. Vastaajista 19 prosentilla palkka perustui joko alakohtaiseen työehtosopimukseen ja 70 prosentilla palkka perustui pelkästään työntekijän ja työnantajan kesken sovittuun palkkaan. 

Noin kolmasosa (35 %) kertoi saavansa kuukausipalkan lisäksi harvemmin kuin kuukausittain maksettavaa bonusta / tulospalkkiota. Lähes puolella vastaajista (45 %) bonus perustui yrityksen tulokseen ja 39 prosentilla henkilökohtaisen suorituksen ja yrityksen tuloksen yhdistelmään. Henkilökohtaiseen suoritukseen bonus perustui 8 prosentilla vastaajista. 

Palkkataso, alakohtaiset eurot 

Markkinointi- ja viestintäalalta puuttuu kattava palkkatilasto. Erton ja sen jäsenyhdistyksen Digmaritin palkkakysely on kattavin alan tilasto Suomessa. Kaikki tehtävät ja toimenkuvat kattavan palkkatilaston julkaisemiseen kyselymme ei kuitenkaan vielä riitä. Julkaisemme seuraavat tiedot: 

Taulukko 1: Kuukausipalkkojen €/kk alueelliset keskiarvot (ilman provisiota) 

Pääkaupunkiseudun keskipalkat ovat reilut 7 % korkeammat kuin koko maan keskiarvo. Paikkakuntakohtainen vaihteluväli oli 14–25 % pääkaupunkiseutuun nähden. 

Taulukko 2: Kuukausipalkkojen €/kk alakohtaiset keskiarvot (ilman provisiota) 

Palkkataso, ammattiryhmäkohtaiset eurot 

Ammattiryhmä 1 

Vastaajista kolmasosa (29 %) ilmoitti kuuluvansa kyselyn ammattiryhmään 1, jossa työn kuvaus on: tulosvastuu, suunnitteluprosessien käynnistäminen ja läpivieminen, asiakashankinta ja johtaminen. Esimerkiksi johtajat, päälliköt, konsultit, vetäjät. 

Ammattiryhmä 2 

Vastaajista kaksi kolmasosaa (61 %) ilmoitti kuuluvansa kyselyn ammattiryhmään 2, jossa työn kuvaus on: luova markkinointisuunnittelu, tuotanto ja toteutus. Esimerkiksi luovat ja graafiset suunnittelijat, peligraafikot, ad:t, sisällöntuottajat, copywriterit, verkkosivu- käyttöliittymä- ja ohjelmistosuunnittelijat, tutkimussuunnittelijat sekä digimarkkinoijat. 

Ammattiryhmä 3 

Vastaajista kahdeksan prosenttia ilmoitti kuuluvansa kyselyn ammattiryhmään 3, jossa työn kuvaus on: Tuotantoyhteydet, viimeistelytyöt, tuotannon valvonta ja tarkistukset, aikataulunvalvonta. Esimerkiksi assistentit, yhteyshenkilöt ja sihteerit. 

Ammattiryhmä 4 

Vastaajista kaksi prosenttia ilmoitti kuuluvansa kyselyn ammattiryhmään 4, jossa työn kuvaus on: laskutus, reskontranhoito, tarjouslaskenta, palkanlaskenta ja muut toimistotehtävät. Esimerkiksi toimistotyöntekijät, avustajat 

Taulukko 3: Kokoaikaisten kuukausipalkkaisten keskipalkat (ilman provisiota) ammattiryhmittäin 

Alan suhdannenäkymät 

Vastaajilta kysyttiin kyselyssä, miten he arvioivat henkilöstön määrän ja myynnin arvon kehitystä alalla.

Liikevaihdon nähtiin kasvavan tai pysyvän ennallaan. Henkilöstömäärän arveltiin pysyvän samana. 

Kuva 1: Arviosi henkilöstön määrän muutoksesta työpaikassasi seuraavan kuuden kuukauden aikana 

 Kuva 2: Oma arviosi myynnin arvon kehityksestä työpaikassasi seuraavan kuuden kuukauden aikana 

Työssä jaksaminen ennallaan

Työssä jaksaminen oli 2024 aikana pysynyt yli puolella vastaajista (55 %) ennallaan, kolmasosalla (34 %) jaksaminen oli heikentynyt ja 10 prosentilla parantunut. Luvut ovat melko lailla pysyneet ennallaan verrattuna kahteen edelliseen kyselyyn (vuodet 2023 ja 2022). 

Yritystoiminta sivutoimista 

Vastaajista 17 % oli harjoittanut tai harjoittaa yritystoimintaa vuonna 2024.  Kaikille yritystoiminnan harjoittaminen on ollut sivutoimista ja 15 %:lle vastaajista se tuo alle 10 % kokonaisansioista.  

Edellä mainittujen yritystoimintaa harjoittavien vastaajien keskimääräinen työaika kuukaudessa vaihteli suuresti 50–300 tuntiin. Vastaavasti vuoden bruttolaskutuksen vaihteluväli oli todella suuri, ollen 5 000 ja 230 000 euron välillä. 

Yritystoimintaa harjoittavista 75 % arvioi oman liikevaihtonsa kasvavan seuraavan kuuden kuukauden aikana. Vastaavasti suurin osa yrittäjinä toimivista (63 %) arvioi tulevaisuudessakin tekevänsä työtään yrityksen kautta. 

Etätyöt jatkuvat – vakuutusturvassa edelleen parantamisen varaa 

Edelleenkin etätöitä tehdään vastaavassa määrin kuin aiempina vuosina, sillä 84 % vastaajista ilmoittaa tekevänsä etätöitä. Etätyön osuus työajasta jakaa vastaajat tasaisesti, kuitenkin niin että noin kolmannes (27%) vastaajista ilmoittaa tekevänsä etätöitä 80–100 % työajastaan. 

Etätyön koetaan edelleenkin lisäävän työn tuottavuutta, vain 15 % vastaajista on toista mieltä. Etätyötä saadaan vastaajien mielestä tehdä ilmeisen riittävästi sillä vain kolmannes (29 %) vastaajista kokee, että haluaisi tehdä enemmän etätyötä. Suurimpana etätyön lisäämisen esteenä on edelleen työantajien vastustus etätyön lisäämiselle. 

Etätyöntekijän turvaksi otettava laajempi vakuutusturva on edelleenkin ilmeisen harvojen etätyöntekijöiden saatavilla. Vastaajista 16 prosenttia (saman verran kuin edellisvuoden kyselyssäkin) ilmoittaa että työantaja on ottanut etätyötä tekeville lisävakuutusturvan. Suurimmalla osalla vastaajista (70 %) ei ole tiedossa, onko etätyötä vakuutettu lisäturvalla vaiko ei. 

Erto suosittelee keskustelemaan työpaikalla etätyön vakuuttamisesta. Suosituksemme on, että jokaisella työpaikalla tulisi harkita lakisääteisen työtapaturmavakuutuksen sisällä olevan vapaaehtoisen vakuutuksen ottamista (työtapaturma ja ammattitauitilain 199 §:n mukainen vapaaehtoinen vakuutus). Tämä vakuutus varmistaisi, että tapaturma olisi yhtä kattavasti vakuutettu työnantajan tiloissa ja etätyössä. Vakuutus kattaisi sekä terveyskulut että sairasajan palkat. Kysy vakuuttamistilannetta esimieheltäsi. 

Avoin keskustelu kannattaa. Työnantaja on usein asiaa selvitettyään päätynyt ottamaan lisävakuutuksen, joka sitten suojaa sekä etätyön että vapaa-ajan tapaturmat erittäin kattavasti.  

Ylityötä tehdään ilmaiseksi 

Kyselyssä kysyttiin myös ns. harmaiden lisä- ja ylitöiden tekemisestä markkinoinnissa ja luovilla aloilla.  Suurin osa vastaajista (71 %) ilmoittaa tekevänsä työnantajan aloitteesta tehtävää ylimääräistä työtä ilman erilliskorvausta. Tämä työ pitää sisällään niin liukuvan työajan pidentämisen työnantajan pyynnöstä, kuin myös varsinaiset lainmukaiset lisä- ja ylityötkin, joista korvaus toki pitäisi maksaa. Noin kolmannes (29 %) vastaajista ilmoittaa tekevänsä ko. työtä kuukausittain tai useammin. 

Vain neljännes (25 %) vastaajista ilmoitti, ettei tee ollenkaan ylimääräistä työnantajan aloitteesta tehtävää työtä, josta ei saa erillistä korvausta. 

Vastaajajoukko 

Kyselyyn vastanneista vajaasta kuudestasadasta ammattilaisesta vajaa neljäsosa (24 %) työskenteli mainos-, media- ja viestintäyrityksissä. Noin 40 % ilmoitti alakseen yrityksen sisällä tehtävän in house -työn ja 14 % vastaajista kertoi työskentelevänsä it-konsultoinnin/ohjelmistokehityksen alalla. Lisäksi pieni määrä vastaajista kertoi tekevänsä töitä järjestön sisällä, markkinatutkimuksessa tai esimerkiksi digimediatoimistossa.

Yli puolella vastaajista (54 %) oli yli 10 vuoden työkokemus ja 4 prosentilla enintään kaksi vuotta työkokemusta. Pääkaupunkiseudulla työskenteli vastaushetkellä reilu puolet vastaajista eli 55 %. Vastaajista neljäsosa oli muista Suomen suurista kaupungeista eli Tampereelta, Oulusta ja Turusta.

Työsuhteen kestoksi enintään kaksi vuotta ilmoitti 27 % ja yli 10 vuoden työsuhteissa työskenteli 17 prosenttia vastaajista. Suurin osa vastaajista (69 %) oli alle 46-vuotiaita, 12 prosenttia oli vähintään 56-vuotiaita. Sukupuolijakaumaltaan vastaajista 71 prosenttia oli naisia. 

Työsuhteista 92 % oli toistaiseksi voimassa olevia ja 74 % kokoaikaisia työsuhteita. 

Yleisin koulutuspohja vastaajilla oli ammattikorkeakoulututkinto (40 %) ja toiseksi yleisin ylempi korkeakoulututkinto (21 %). 

Vastaajista 71 % oli naisia.

Kysely toteutettiin Erton ja Digmaritin jäsenille lähetetyllä ja eteenpäin kollegoille välitettäväksi pyydetyllä sähköisellä kyselyllä. Vastauksia hankittiin myös yhteistyöllä MarkkinointiKollektiivin kanssa. Puolet (52 %) vastaajista oli Erton ja Digmaritin jäseniä. Digmarit ry on yksi Erton kuudesta jäsenyhdistyksestä. 

Markkinoinnin ja luovien alojen vähimmäispalkkasuositus 

Alojen vähimmäispalkkasuositus tullaan uudistamaan kevään 2025 aikana. Suosituksen uudistamisessa hyödynnetään toteutetun kyselyn tuloksia. 

Tutustu voimassa olevaan markkinoinnin ja luovien alojen vähimmäispalkkasuositukseen › 

Jäsen, ole yhteydessä, me autamme!  

Olethan yhteydessä lakitiimimme työsuhdeneuvontaan, jos haluat kysyä omasta palkastasi tai työehdoistasi tai jokin muu asia mietityttää työhösi liittyen. Kaikki jäsentemme yhteydenotot ovat luottamuksellisia emmekä koskaan ole työnantajaan yhteydessä ilman suostumustasi.  

Ilmoittaudu markkinoinnin ja luovien alojen palkkainfoon

Kyselyn tuloksista järjestetään Teams-info 23.4. klo 16 alkaen. Infoon saavat osallistua muutkin kuin Erton jäsenet! Ilmoittautuminen tilaisuuteen on käynnissä Erton tapahtumakalenterin kautta.