Loma-ajan palkka

Palkkaan kuuluvat luontoisedut on annettava vähentämättöminä. Luontoisedut, jotka eivät ole työntekijän käytettävissä vuosiloman aikana, korvataan rahalla. Jos työntekijällä on esimerkiksi ateriaetu, hänelle on maksettava vähintään edun verotusarvoa vastaava rahakorvaus.

Vuosilomapalkka on maksettava ennen loman tai sen osan alkamista.

Vuosilomapalkan laskentatapa riippuu siitä, sovelletaanko työntekijään 14 päivän vai 35 tunnin ansaintasääntöä. Tämän lisäksi vuosilomapalkan laskentaan vaikuttaa työntekijän palkkausmuoto.

Vuosilomalaki määrittelee kolme eri tapaa laskea vuosilomapalkka

1. Viikko- ja kuukausipalkkaiset työntekijät

Viikko- tai kuukausipalkkainen työntekijä saa sopimuksen mukaisen viikko- tai kuukausipalkkansa myös vuosilomansa ajalta riippumatta säännöllisestä työajasta eli siitä, kumpaa vuosiloman ansaintasääntöä työntekijään sovelletaan.

Esimerkki:  Työntekijän kuukausipalkka on 2 000 euroa kuukaudessa. Hänen työaikansa on 37,5 h/vko siten, että hän tekee töitä maanantaista perjantaihin. Työntekijä pitää vuosilomaa maanantaista 4.7.–24.7. sunnuntaihin. Tämä loman osa kattaa siis 18 arkipäivää, joka on 15 työpäivää. Työntekijä on normaalisti työssä maanantain 1.7. ja ajalla 25.–31.7. eli yhteensä 6 työpäivää. Esimerkin tapauksessa heinäkuussa on 21 työpäivää, jolloin päiväpalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 21.

Vuosilomapalkka lasketaan käytettäessä osa-ajan palkanlaskentamallia seuraavasti:

vuosilomapalkkaa maksetaan 1 428,57 (2000/21x15) euroa.
työskentelyn ajalta palkkaa maksetaan 571,43 (2000/21x6) euroa.

Yhteensä työntekijä saa heinäkuussa palkkaa 2 000 euroa. Lomaraha lasketaan ja maksetaan erikseen.

Jos työntekijälle on maksettu säännöllisen palkan lisäksi muuta palkkaa (esimerkiksi työehtosopimuksen mukaiset olosuhdelisät tai provisioperusteiset palkanlisät), joka ei määräydy tilapäisten olosuhteiden perusteella, tämän palkan osuus lasketaan vuosilomapalkkaan keskimääräisesti lain laskentasääntöä soveltaen.

2. Tuntipalkkaiset työntekijät, joihin sovelletaan 14 päivän ansaintasääntöä

Jos työntekijä ei saa kuukausi- tai viikkopalkkaa, mutta työskentelee vähintään 14 päivänä kuukaudessa säännöllisesti, hänen vuosilomapalkkansa perustuu lomanmääräytymisvuoden keskipäiväansioon.

Ensin lasketaan keskimääräinen päiväpalkka koko lomanmääräytymisvuoden ajalta (1.4.–31.3.). Se saadaan jakamalla lomanmääräytymisvuoden työssäoloajan palkka (lukuun ottamatta ylityökorvauksia) tehtyjen työpäivien lukumäärällä, johon on lisätty tehtyjen ylityötuntien kahdeksasosa.

Näin laskettu keskimääräinen päiväpalkka kerrotaan vuosilomalain lomapäivien lukumäärää vastaavalla kertoimella (kts. taulukko).

Lomapäivien lukumäärä	Kerroin	Lomapäivien lukumäärä	Kerroin
2	1,8	17	15,5
3	2,7	18	16,4
4	3,6	19	17,4
5	4,5	20	18,3
6	5,4	21	19,3
7	6,3	22	20,3
8	7,2	23	21,3
9	8,1	24	22,2
10	9,0	25	23,2
11	9,9	26	24,1
12	10,8	27	25,0
13	11,8	28	25,9
14	12,7	29	26,9
15	13,6	30	27,8
16	14,5

Esimerkki: Tuntipalkkainen, mutta kuitenkin vähintään 14 päivänä kuukaudessa työskentelevä työntekijä pitää vuosilomaa 6.7.–26.7. Työntekijä ei ole tehnyt ylitöitä edellisenä lomanmääräytymisvuonna.

Ensin on laskettava työntekijän keskipäiväpalkka edelliseltä lomanmääräytymisvuodelta eli ajalta 1.4.–31.3. Työntekijä on tehnyt tuona aikana yhteensä 192 työpäivää ja hänelle on maksettu palkkaa yhteensä 17 000 euroa. Keskipäiväpalkan suuruus on siten 88,54 euroa (17 000/192=88,54). Näin saatu päiväpalkka on kerrottava vielä vuosilomalain mukaisella kertoimella, joka riippuu lomapäivien lukumäärästä. Koska työntekijä pitää lomaa 18 päivää, käytettävä kerroin on 16,4. Vuosilomapalkaksi saadaan 88,54*16,4 eli 1452,06 euroa.

3. Prosenttiperusteinen vuosilomapalkka

Työntekijöille, joille ei makseta viikko- tai kuukausipalkkaa ja joihin sovelletaan ns. 35 tunnin ansaintasääntöä, maksetaan prosenttiperusteinen vuosilomapalkka. 35 tunnin ansaintasääntöä sovelletaan niihin työntekijöihin, joiden työaika on alle 14 päivää kuukaudessa, mutta kuitenkin yli 35 tuntia kuukaudessa.

Vuosilomapalkan suuruus on 9 % tai 11,5 % edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta ylityökorvausten korotusosia. Vuosilomapalkkaprosentti on 9, jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä (eli 31.3.) kestänyt alle vuoden ja 11,5 jos työsuhde on 31.3. mennessä kestänyt yli vuoden.

Esimerkki: Työsuhde on alkanut 1.1. Työntekijä pitää lomaa 6.7.–26.7. Lomapäiviä kuluu 18. Koska työsuhde oli 31.3. mennessä kestänyt yli vuoden, lomapalkan suuruus on 11,5 % edellisen lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) maksetusta palkasta. Työntekijälle on maksettu palkkaa 1.4.–31.3. yhteensä 10 000 euroa. Vuosilomapalkka on täten 1 150 euroa (1000*11,5%).

Saatu lomapalkkasumma on siis vielä suhteutettava pidettävän vuosiloman määrään. Tässä tapauksessa työntekijällä on kertynyt lomaa koko edellisen lomanmääräytymisvuoden ajan eli yhteensä 30 päivää (12 x 2,5 = 30). Koska työntekijä pitää vuosilomaa 18 päivää, lomapalkaksi saadaan 690 euroa ko. lomapätkän osalta (1150 euroa jaettuna 30:llä ja sitten kerrottuna 18:lla).

Loma-ajan palkka pähkinänkuoressa:

Palkkausmuoto	Palkka vuosiloman ajalta
Viikko- ja kuukausipalkkaiset	Sama palkka kuin töissä
Tunti- ja urakkapalkkaiset, joihin sovelletaan 14 päivän ansaintasääntöä	Lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3) työssäoloajan palkka, josta on vähennetty ylitöiden korotusosat, jaettuna lomanmääräytymisvuoden aikana tehtyjen työpäivien lukumäärällä, johon on lisätty kahdeksasosa tehdyistä ylitöistä
Tunti- ja urakkapalkkaiset, joihin sovelletaan 35 tunnin ansaintasääntöä	9 % (jos työsuhde kestänyt alle vuoden) tai 11,5 % (jos työsuhde kestänyt yli vuoden) edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta (lukuun ottamatta ylityökorvausten korotusosia) suhteutettuna pidettävän loman määrään

Artikkeli

03.08.2022

Miten lomapalkka lasketaan?

Lomapalkka on yleensä samansuuruinen kuin jos palkallisen loman ajan olisi töissä. Lomapalkan laskentatapa vain vaihtelee työajan ja palkkaustavan mukaan.