Vahingonkorvausvelvollisuus
Vahingonkorvausvelvollisuus voi koskettaa sekä työntekijää että työnantajaa.
Työnantajan vahingonkorvausvelvollisuus
Työnantajan, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tai laiminlyö työsuhteesta tai työsopimuslaista johtuvia velvollisuuksia, on korvattava työntekijälle siten aiheuttamansa vahinko.
Työnantajan korvausvastuu ei kuitenkaan synny kaikista työntekijälle syntyneistä vahingoista, vaan perusteena pitää olla joko työnantajan tahallisuus tai tuottamus. Työnantajan menettelyn pitää siis olla ollut (työnantajan asemassa olevalta vaadittava menettely huomioon ottaen) moitittavaa ja että tästä on aiheutunut vahinkoa työntekijälle.
Työnantaja, joka on työsopimuslaissa säädettyjen perusteiden vastaisesti päättänyt työsopimuksen (ns. laiton irtisanominen), on määrättävä maksamaan korvausta työntekijälle työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä.
Työntekijän vahingonkorvausvelvollisuus
Työntekijän, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tai laiminlyö työsopimuksesta tai työsopimuslaista johtuvia velvollisuuksia tai aiheuttaa työssään työnantajalle vahinkoa, on korvattava työnantajalle aiheuttamansa vahinko vahingonkorvauslaissa säädettyjen perusteiden mukaan.
Työntekijän korvausvelvollisuuden syntyminen edellyttää työntekijän työsopimuksen tai työsopimuslain vastaisesta menettelystä aiheutuvaa vahinkoa työnantajalle. Velvollisuuksien rikkomiselta vaadittava tuottamuksellisuuden aste poikkeaa kuitenkin työnantajan korvausvelvollisuuden perusteena olevasta tuottamuksesta. Jos työntekijän viaksi jää vain lievä tuottamus, työntekijä ei ole (vahingonkorvauslaissa säädetyin tavoin) vahingonkorvausvastuussa työnantajalle syntyneestä vahingosta.
Työntekijälle maksettavaksi tuomittavan korvausvelvollisuuden määrää voidaan kohtuullistaa ottamalla huomioon työntekijän laiminlyönnin laatu ja hänen asemansa työntekijänä sekä vahingon suuruus, vahingon kärsineen tarve ja muut olosuhteet.
Korvaus työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä
Työnantaja, joka on työsopimuslaissa säädettyjen perusteiden vastaisesti päättänyt työsopimuksen, on määrättävä maksamaan korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä, joka on vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkkaa vastaava määrä.
Jos irtisanominen on tapahtunut taloudellis-tuotannollisista syistä tai jos kyseessä on ollut koeaikapurku, ei korvauksen vähimmäismäärää ole säädetty. Käytännössä siis silloin korvausasteikko on 0-24 kuukauden palkkaa vastaava määrä. Luottamusmiehelle ja luottamusvaltuutetulle suoritettavan korvauksen enimmäismäärä on 30 kuukauden palkka.
Korvauksen suuruuden määrääminen
Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan työsopimuksen päättämisen syystä riippuen huomioon:
- työttömyyden arvioitu kesto ja ansion menetys
- määräaikaisen työsopimuksen jäljellä ollut kestoaika
- työsuhteen kesto
- työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä
- työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä
- työntekijän itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen
- työntekijän ja työnantajan olot yleensä
- muut näihin rinnastettavat seikat
Työttömyyspäivärahan vaikutus korvaukseen
Työntekijälle maksettavaa korvausta pienentää työntekijän saama työttömyyspäiväraha, koska se osaltaan vähentää työntekijälle työttömyyden ajalta aiheutunutta taloudellista vahinkoa. Vähennys tehdään siltä osin, kun työttömyyspäivärahaa on maksettu työnantajan korvausvelvollisuuteen kohdistuvalta ajalta. Jos korvaus on esim. 6 kuukauden palkkaa vastaava määrä, tehdään vähennys työntekijälle työsuhteen päättymistä seuraavien 6 kuukauden aikana maksetuista työttömyyspäivärahoista. Vähennys on 75 % maksetusta ansiosidonnaisesta työttömyyspäivärahasta ja 80 % Kansaneläkelaitoksen maksamasta peruspäivärahasta.
Vähennystä ei tehdä siitä osasta korvausta, joka tuomitaan vain aineettomasta vahingosta (ns. loukkauskorvaus) eikä tuomitsemis- / sopimispäivän jälkeen jatkuvalta työttömyysajalta.
Vähennettävää määrää voidaan pienentää tai jättää vähennys kokonaan tekemättä, jos se on kohtuullista ottaen huomioon korvauksen määrä, työntekijän taloudelliset ja sosiaaliset olot sekä hänen kokemansa loukkaus. Tällaisia seikkoja voivat olla mm. työttömyyden pitkittymisen vaikutus työntekijän taloudelliseen tilanteeseen, hänen huoltovelvollisuutensa määrä ja samassa taloudessa asuvien asema.
Työnantaja on velvollinen suorittamaan työntekijälle korvauksesta vähennettävän määrän Työllisyysrahastolle.