Muista nämä työsuhteen päättyessä

Työtodistus

Työsuhteen päättyessä työnantajan on pyydettäessä annettava työntekijälle työtodistus. Työnantaja on velvollinen antamaan työtodistuksen 10 vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Velvollisuutta antaa todistus työntekijän työtaidosta ja käytöksestä ei kuitenkaan ole enää 5 vuoden kuluttua työsuhteen päättymisestä. Työtodistus tulee antaa viivytyksettä, tavallisesti noin viikon sisällä työntekijän pyynnöstä.

Työtodistuksen voi pyytää suppeana tai laajana. Ensiksi mainitussa tapauksessa todistukseen merkitään vain työsuhteen kestoaika ja työtehtävät. Työtehtävät on yksilöitävä riittävän tarkasti. Jos todellisia työtehtäviä ei ole ilmoitettu, työnantaja voidaan velvoittaa antamaan oikaistu työtodistus. Työsuhteen kestoaika on aina merkittävä todellisena. Työtodistukseen ei saa siten merkitä esimerkiksi perhevapaita tai muitakaan poissaoloja, jos työsuhde on näiden aikana jatkunut keskeytyksettä.

Jos työtodistus annetaan laajana, siihen merkitään myös työsuhteen päättymisen syy ja arvio työntekijän työtaidosta ja käytöksestä. Työntekijän työtaitoa ja käytöstä voidaan arvioida esimerkiksi asteikolla kiitettävästä heikkoon.

Työsuhteen kestäessä työnantajalla ei ole velvollisuutta antaa ns. väliaikaista työtodistusta. Työnantaja ja työntekijä voivat tietysti sopia väliaikaisen työtodistuksen antamisesta.

Irtisanomisajan palkka vaihtelevassa työajassa

Jos työnantaja ei pysty irtisanomisaikana tarjoamaan samaa määrää työtä kuin viimeistä tehtyä työvuoroa edeltäneiden 12 viikon aikana keskimäärin, erotuksesta aiheutuva ansionmenetys on korvattava työntekijälle. Säännöksellä on tarkoitus estää työnantajaa välttämästä irtisanomisajan palkanmaksua lopettamalla työn tarjoamisen irtisanomisajalla. Korvausvelvollisuus koskee vain vähintään kuukauden kestäneitä työsopimuksia.

Ansionmenetyksen korvaamista koskevasta säännöksestä on voitu sopia toisin työehtosopimuksella. Jos työsuhteessasi noudatetaan jotain työehtosopimusta, on syytä tarkastaa ko. työehtosopimuksen määräykset ansionmenetyksen korvausvelvollisuudesta.

Loppupalkka

Niin sanotussa loppupalkassa maksetaan työntekijän kaikki työsuhteesta johtuvat saatavat, kuten varsinainen palkka lisineen, työaikakorvaukset, lyhennysvapaat (ns. pekkaset), lomakorvaus, päivärahat, matkakustannusten korvaukset, bonukset yms.

Loppupalkka on maksettava työntekijälle viimeistään työsuhteen viimeisenä päivänä, elleivät osapuolet ole työsopimuksessa tai muutoin toisin sopineet. Saatavat on maksettava työsuhteen päättymispäivänä, vaikka päättymispäivä ei olisikaan yrityksen normaali palkanmaksupäivä. Jos työsopimus päättyy muuna kuin pankkipäivänä, saatavat on maksettava edellisenä arkipäivänä.

Jos työnantajalla on selviä ja riidattomia saatavia työntekijältä, työntekijän loppupalkasta voidaan kuitata noin kolmannes. Jos työnantaja kuittaa tätä enemmän, hänet voidaan tuomita sakkorangaistukseen.

Vuosilomat ja lomakorvaus

Irtisanomisajalle voidaan määrätä lomaa samoin säännöin, miten lomaa voidaan määrätä muutoinkin pidettäväksi. Loman ajankohdasta tulee siis joko sopia tai työnantajan tulee ilmoittaa siitä pääsääntöisesti kuukautta ennen loman alkamista. Työnantaja voi määrätä kesälomaa vain kesälomakaudelle ja talvilomaa talvilomakaudelle. Irtisanomisaika ei tee tähän poikkeusta.

Loppupalkan yhteydessä työntekijälle on maksettava lomakorvaus niiltä päiviltä, joilta hän ei ole työsuhteen päättymiseen mennessä saanut lomaa tai lomakorvausta.

Lähtökohtaisesti vuosilomaa ansaitaan vain sellaisilta kalenterikuukausilta, joilta työntekijälle on kertynyt vähintään 14 työssäolopäivää. Jos työntekijä on sopimuksen mukaan työssä niin harvoina päivinä, ettei hänelle kerry kalenterikuukauden aikana 14 työssäolopäivää, täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijälle on kertynyt vähintään 35 työtuntia.

Työsuhteen päättyessä työntekijällä saattaa työehtosopimuksen tai työsopimuksen mukaan olla oikeus myös lomarahaan. Oikeus saattaa perustua myös työpaikalla noudatettuun käytäntöön.

Lue lisää lomarahasta ja lomakorvauksesta ›

Palkkaturva

Jos loppupalkasta jää eriä maksamatta, reklamoi asiasta ensin työnantajallesi ja pyydä selvitystä, miksei tiettyä palkkaerää ole maksettu. Jos sen sijaan epäilet, että työnantajasi on maksukyvytön, hae puuttuvat saatava palkkaturvasta kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen viimeisestä päivästä.

Viivästyskorko ja odotuspäivien palkka

Loppupalkan viivästyessä työntekijällä on oikeus saada saatavilleen korkolain mukaista viivästyskorkoa sekä täysi palkkansa odotuspäiviltä, kuitenkin enintään kuudelta kalenteripäivältä. Myös odotuspäivien palkalle on maksettava viivästyskorkoa.

Jos saatava ei ole selvä ja riidaton tai jos suorituksen viivästyminen on johtunut laskuvirheestä tai tällaiseen rinnastettavasta erehdyksestä, työntekijällä on oikeus odotuspäivien palkkaan vain, jos hän on huomauttanut suorituksen viivästymisestä työnantajalle kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä eikä työnantaja ole suorittanut saatavaa kolmen arkipäivän kuluessa huomautuksesta. Oikeus odotuspäivien palkkaan alkaa tällöin työnantajalle varatun maksuajan kuluttua.

Omaisuuden palauttaminen, työntekijän sähköpostit ja salasanat

Työsuhteen päättyessä kumpikin osapuoli on velvollinen palauttamaan toiselle kuuluvan omaisuuden. Tarvittaessa voidaan tehdä kirjallinen luettelo siitä, mitä on palautettu ja millaisessa kunnossa omaisuus oli sitä palautettaessa.

Työnantajalla ei ole työsuhteen päättyessä oikeutta murtaa salasanoja eikä ilman työntekijän suostumusta lukea hänen sähköpostiviestejään. Työntekijällä on oikeus poistaa omat sähköpostiviestinsä ja velvollisuus siirtää hänellä olevat, yritykselle tarpeelliset, työsuhteesta johtuvat tiedot työnantajalle.

Kilpailukieltosopimus

Työsuhteen alkaessa tai sen aikana on saatettu sopia kilpailukiellosta tai siitä, että työntekijällä työsuhteen aikana oleva kielto käyttää hyväkseen työnantajan liike- ja ammattisalaisuuksia jatkuu työsuhteen päättymisen jälkeen. Tällainen sopimus yleensä sitoo sen tekijää.

Kilpailukieltosopimus ei kuitenkaan sido työntekijää silloin, kun työsopimus on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä. Tämä tarkoittaa yleensä taloudellisia ja tuotannollisia syitä. Lisäksi on muistettava, että työnantajan liike- tai ammattisalaisuus on pidettävä salassa jo suoraan lain nojalla myös työsuhteen päättymisen jälkeen.

Tuomioistuin voi kohtuullistaa tai julistaa kilpailukieltoa sekä ammatti- ja liikesalaisuuksia tai vastaavia koskevat sopimukset mitättömiksi. Oikeudettomasti saamaansa liike- tai ammattisalaisuutta koskevaa tietoa työntekijä ei kuitenkaan saa koskaan paljastaa kenellekään.

Jäin työttömäksi, miten toimin?

Katso ohjeet, miten toimia jos olet jäämässä tai jäänyt työttömäksi ›