Työsuhteen ehdot
Työsuhteen ehdot määräytyvät useiden eri sopimusten ja lakien perusteella.
Näitä sopimuksia ja lakeja ovat:
- työsopimus
- työlainsäädäntö
- koti- ja ulkomainen lainsäädäntö
- työehtosopimus (tes)
- työsäännöt ja työehtosopimukseen perustuvat sopimukset
- työpaikalla noudatettu käytäntö
- työnantajan käskyt ja määräykset
Työlainsäädäntö
- muu sopimus on mitätön, tai
- sopimus, jolla rajoitetaan työntekijälle tämän pykälän mukaan kuuluvia oikeuksia, on mitätön.
- jollei muusta ole sovittu, tai
- ellei toisin sovita.
Työsäännöt ja työehtosopimukseen perustuvat sopimukset
Työsäännöt ovat menettelytapoja tai pelisääntöjä, joita työpaikalla on noudatettava. Työsäännöt eivät ole työnantajan yksipuolisesti antamia, vaan niistä on neuvoteltava henkilöstön kanssa. Työsäännöt eivät saa koskaan huonontaa työntekijän lainsäädäntöön, työehtosopimukseen (tes) tai työsopimukseen perustuvia etuja.
Työehtosopimuksessa (tes) on saatettu sopia, että työpaikalla voidaan poiketa jostakin työehtosopimuksen määräyksestä, esim. lomarahan maksamisajankohdasta. Jos tällainen sopiminen on sallittua, se on selkeästi kirjattu työehtosopimukseen. Työpaikalla ei saa sopia mistä tahansa. Tarkista omasta työehtosopimuksesta, mistä asioista voidaan paikallisesti sopia toisin. Kysymys on nimenomaan sopimisesta eikä työnantajan yksipuolisesta päätöksestä alittaa työehtosopimuksen (tes) vähimmäismääräyksiä. Jos sopimusta ei synny, noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä.
Työpaikalla noudatettu käytäntö
Työpaikalla on saatettu noudattaa tiettyä vakiintunutta käytäntöä tai menettelytapaa. Jos jotain käytäntöä on noudatettu pitkähkön aikaa, siitä on tullut työsuhteen ehto, jota työnantaja ei saa yksipuolisesti muuttaa. Työnantaja ei siten saa yksipuolisesti supistaa esimerkiksi työterveyshuoltoa, jos se on sisältänyt samat asiat useita vuosia.
Työpaikalla noudatetusta vakiintuneesta käytännöstä saa tietoja henkilöstön edustajilta (luottamusmieheltä, luottamusvaltuutetulta, työsuojeluvaltuutetulta) ja kollegoilta.
Työnantajan käskyt ja määräykset
Työnantajalla on oikeus johtaa ja valvoa työtä. Tätä työnantajan johto- ja valvontaoikeutta kutsutaan direktio-oikeudeksi. Työnantaja saa määrätä, mitä työtä yrityksessä tehdään, miten sitä tehdään, missä ja milloin sitä tehdään ja ketkä tekevät. Työntekijän on vastaavasti noudatettava niitä käskyjä ja määräyksiä, joita työnantaja toimivaltansa perusteella antaa.
Direktio-oikeuden laajuutta tulee arvioida tapauskohtaisesti. Direktiovallan sisällön määräävät olosuhteet työpaikalla ja työsopimus. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettei työntekijä ole velvollinen tekemään muuta kuin työsopimuksessa sovittua työtä.
Määräyksen tulee lisäksi olla asiallinen eikä se saa olla kohtuuton. Esimerkiksi kaikkia työntekijöitä täytyy kohdella tasapuolisesti, työntekijää ei saa pakottaa tekemään ylityötä eikä työntekijää saa määrätä tekemään työtään niin, että hän samalla syyllistyisi rangaistavaksi säädettyyn tekoon.
Kieltäytyminen noudattamasta työnantajan laillisin perustein antamaa määräystä tarkoittaa yleensä, että työntekijälle voidaan antaa varoitus tai työntekijän työsopimus voidaan päättää. Tällaisessa tilanteessa työntekijän tulisikin menetellä niin, että ilmoittaa suostuvansa työnantajan ilmoittamaan muutokseen, mutta varaa mahdollisuuden tutkituttaa määräyksen laillisuuden. Tämän jälkeen voi pyytää esimerkiksi luottamusmiestä selvittämään asiaa.