Siirry suoraan sisältöön
Lomauttaminen

Lomauttaminen

Lomauttamisella tarkoitetaan tilannetta, jossa työn tekeminen ja palkanmaksu keskeytyvät joko toistaiseksi tai määräajaksi, mutta jossa työsuhde ei pääty.

Lomauttaminen on aina väliaikainen toimenpide. Lomauttamista ei saa sekoittaa osa-aikaistamiseen, joka tarkoittaa työaikaehdon muuttamista pysyvästi. Osa-aikaistaminen edellyttää aina irtisanomisperustetta ja irtisanomisajan noudattamista.

Työn väheneminen määrää lomauttamisen keston ja lomautustavan.

Työnantaja saa lomauttaa työntekijän, jos:
  • työnantajalla on taloudellinen tai tuotannollinen peruste työsopimuksen irtisanomiseen
  • työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti.
Lomautusoikeutta ei kuitenkaan ole, jos työnantaja voi kohtuudella järjestää työntekijälle muuta työtä tai työnantajan tarpeisiin sopivaa koulutusta. Työn tai työn tarjoamisedellytysten katsotaan vähentyneen tilapäisesti, jos niiden arvioidaan kestävän enintään 90 päivää. Tällöinkin edellytetään, ettei työnantaja voi tarjota työntekijälle muuta työtä tai työnantajan tarpeita vastaavaa koulutusta.
 
Työntekijällä on oikeus vahingonkorvaukseen, jos hänet on lomautettu perusteettomasti.
 
Työntekijä saa lomautuksen ajaksi ottaa muuta työtä. Uutta työsopimusta tehdessään työntekijän on kuitenkin otettava huomioon, että aikaisemmin tehty työsopimus on ensisijainen (ks. alta työhön paluu lomautuksen jälkeen).

Määräaikaisen työntekijän lomauttaminen

Määräaikaisessa työsuhteessa oleva työntekijä saadaan lomauttaa vain, jos tämä tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos hän olisi töissä. 

Henkilöstön edustajan lomauttaminen

Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja työsuojeluvaltuutettu saadaan lomauttaa vain samoilla perusteilla, joilla heidät saadaan irtisanoa. Henkilöstön edustajan lomauttaminen siis edellyttää, että työ päättyy kokonaan eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön.

Työehtosopimuksen säännökset

Työehtosopimuksissa on saatettu sopia työntekijälle paremmista eduista (esim. lomautusilmoitusaika saattaa olla pidempi). Tämän vuoksi on aina tutustuttava oman työehtosopimuksen määräyksiin.

Lomautuksen aikana ansaitaan vuosilomaa

Työntekijä ansaitsee myös lomautusaikana vuosilomaa rajoitetusti. Kokoaikaisessa lomautuksessa yleensä ensimmäiset 30 työpäivää ovat lomaa kerryttävää aikaa tai jos työntekijä 35 tunnin lomanansaintasäännön piirissä, ensimmäiset 42 kalenteripäivää. Jos lomautus keskeytyy ja jatkuu myöhemmin uudelleen siten, että työntekijä tekee lomautuksen aikana yhdenkin työpäivän, alkaa 30 työpäivän tai 42 kalenteripäivän lomaa kerryttävä jakso uudelleen alusta. 

Jos lomautus toteutetaan työaikaa lyhentämällä, vuosilomaa kertyy enintään kuuden kuukauden ajan kerrallaan. Jos lyhennetty työviikko jatkuu uuden lomanmääräytymisvuoden puolelle, kuuden kuukauden vuosiloman ansaintajakso alkaa uudestaan.   

Työhön paluu lomautuksen jälkeen

Jos työntekijä on lomautettu toistaiseksi, työnantajan on ilmoitettava työn alkamisesta vähintään seitsemän kalenteripäivää aikaisemmin, jollei toisin ole sovittu.
 
Jos työntekijä on lomautuksen aikana muualla töissä, hänellä on oikeus irtisanoa tämä työsopimus sen kestosta riippumatta (määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva työsopimus) viiden päivän irtisanomisaikaa noudattaen.

Lue teemaan liittyviä artikkeleita:

Katso kaikki ajankohtaiset