Millainen työyhteisö on rohkea?
Rohkeutta pohtinut kulttuuritutkija Marja-Liisa Honkasalo kertoo rohkeudesta työyhteisön ominaisuutena.
Liikkeen luovutuksella tarkoitetaan yrityksen, liikkeen, yhteisön, säätiön tai näiden toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle, joka jatkaa liiketoiminnan harjoittamista samana tai samankaltaisena.
Kyse on toiminnallisen kokonaisuuden siirtymisestä uudelle työnantajalle. Liikkeen luovutuksessa uusi työnantaja jatkaa samaa tai samankaltaista toimintaa. Se, onko kysymys liikkeen luovutuksesta, ratkaistaan yksittäistapauksissa kokonaisharkinnalla. Huomiota kiinnitetään muun muassa siihen, onko luovutuksessa siirtynyt omaisuutta, asiakkaita tai henkilöstöä sekä siihen, kuinka pian toiminta on jatkunut.
Liikkeen luovutukseksi on oikeuskäytännössä katsottu esimerkiksi kunnan päiväkotituottajan vaihtuminen tarjouskilpailun jälkeen. Myös ulkoistaminen saattaa olla liikkeen luovutus.
Työntekijät siirtyvät liikkeen luovutuksen yhteydessä ns. vanhoina työntekijöinä uuden työnantajan palvelukseen. Tämä tarkoittaa sitä, että työsuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet sekä niihin liittyvät työsuhde-etuudet siirtyvät uudelle omistajalle. Esimerkiksi työsuhteen alkamispäivänä pidetään päivää, jolloin työntekijän työsuhde alkoi luovuttajayrityksessä.
Uusi työnantaja ei saa liikkeen luovutuksen perusteella yksipuolisesti muuttaa työntekijöiden työsuhteiden ehtoja, esimerkiksi työaikaa tai palkkaa. Lisäksi luovutuksensaaja on velvollinen noudattamaan luovuttajaa sitonutta työehtosopimusta työehtosopimuskauden loppuun asti.
Työntekijällä ei ole velvollisuutta allekirjoittaa uutta työsopimusta liikkeen luovutuksen vuoksi, sillä työsuhde jatkuu automaattisesti vanhoin ehdoin. Jos työnantaja ehdottaa uuden työsopimuksen allekirjoittamista, siitä voi kieltäytyä seuraamuksitta. Vanhan ja uuden työsopimuksen ehdot tulee vertailla huolellisesti ennen kuin edes harkitsee allekirjoittamista, jotta ei vahingossa huononna itse työehtojaan.
Ennen luovutusta erääntyneistä työsuhdesaatavista vastaavat luovuttaja ja luovutuksensaaja yhdessä. Tosin luovuttaja on näistä vastuussa luovutuksensaajalle, jollei muuta ole sovittu. Poikkeuksen pääsäännöstä muodostaa konkurssitilanteet, sillä konkurssipesän luovuttaessa liikkeen luovutuksensaaja ei lähtökohtaisesti vastaa ennen luovutusta erääntyneistä työsuhdesaatavista.
Jos työntekijä irtisanoo työsopimuksen siksi, että hänen työsuhteensa ehdot heikkenevät olennaisesti liikkeen luovutuksen johdosta, työnantaja on vastuussa työsuhteen päättymisestä. Oikeuskäytännössä tämän on katsottu tarkoittavan liikkeen luovutuksensaajan velvollisuutta korvata työntekijälle palkka ja muut työsuhde-etuudet työnantajaa velvoittavalta irtisanomisajalta sekä mahdollisesti myös korvaus työsopimuksen perusteettomasta päättymisestä.
Liikkeen luovuttaja ja luovutuksensaaja, jotka ovat yhteistoimintalain soveltamisalan piirissä, ovat velvollisia tiedottamaan henkilöstön edustajille liikkeen luovutuksen vaikutuksista henkilöstöön.
Rohkeutta pohtinut kulttuuritutkija Marja-Liisa Honkasalo kertoo rohkeudesta työyhteisön ominaisuutena.
Yrityskauppa tarkoittaa muutoksia – positiivisia ja negatiivisia. Kolme yrityskaupan kokenutta kertoo, miten se vaikutti heihin työntekijöinä.
Yrityskauppa on jännittävä tilanne työntekijälle – onneksi työsopimuslaki turvaa selustan uuden edessä. Ja voi yrityskaupasta seurata jotain hyvääkin!