Artikkeli
Julkaistu 18.12.2019 | Päivitetty 06.03.2023
Työn merkitys muuttuu
Tulevaisuuspersoonat – Tiina, Mikko ja Seida – tekevät töitä tavoilla, millaiseksi työelämä voi kehittyä seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Työn muutosta on vaikea huomata, sillä se muuttuu hitaasti. Toisaalta moni asia on pysynyt ennallaan. Perinteinen palkkatyö on säilyttänyt tilastojen perusteella asemansa eivätkä epätyypilliset työsuhteet ole lisääntyneet merkittävästi, ainakaan vielä.
Selkeä muutos on tapahtunut työn merkityksessä. Vanhemmille sukupolville palkan merkitys on työn sisältöä suurempi. Nuoremmille sukupolville, 1981–1996 syntyneille milleniaaleille ja sitä nuoremmille, työn sisällön merkitys on tullut palkkaa tärkeämmäksi.
Nyt työelämä hakee uusia muotojaan. Globaali kilpailu vaikuttaa työsuhteiden pysyvyyteen ja irtisanomisiin, joista näyttää tulleen normaali tila. Suomessa väestö ikääntyy nopeasti ja työvoiman määrä supistuu ilman työperäistä maahanmuuttoa. Moni rutiinityö automatisoituu informaatioteknologian, tekoälyn ja robottien seurauksena, mikä toisaalta tuhoaa nykyisiä työtehtäviä ja toisaalta luo uusia.
Näiden muutosten seurauksena työaikojen, työtapojen ja työehtojen ennakoidaan olevan nykyistä yksilöllisempiä. Ihmisten arvot ja elämäntyylit pirstaloituvat entisestään. Parhaista osaajista kilpaillaan ja heille tarjotaan hyviä yksilöllisiä diilejä. Samalla osalle työntekijöistä saattaa jäädä huono diili käteen ja osa saattaa syrjäytyä kokonaan työelämän ulkopuolelle.
Työn muutos, niin hyvässä kuin pahassa, ei kuitenkaan tapahdu hetkessä ja siihen voidaan vaikuttaa esimerkiksi sosiaaliturvan, työttömyysturvan ja muun lainsäädännön avulla. Ne määrittävät esimerkiksi sen, millaiseksi palkansaajien ja yrittäjien välimaastossa olevien itsensätyöllistäjien rooli muodostuu tulevaisuuden työelämässä.
Loimme kolme erilaista tulevaisuuspersoonaa työn muutoksen konkretisoimiseksi. Keitä näistä työelämän tulevaisuutta kuvaavista persoonista uskot itse tulevaisuudessa muistuttavan?
Tiina, taipuisa itsensätyöllistäjä
Vuonna 2029 Tiina, 35, on tyypillinen monityöntekijä ja itsensätyöllistäjä. Hänen palkkansa koostuu useasta eri lähteestä ja päällekkäisestä projektista. Yhtenä päivänä hän työskentelee projektipäällikkönä hankkeessa, jossa etsitään keinoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, toisena päivän hän hoitaa vanhuksia palvelukodissa ja kolmantena toimii eräoppaana lähialueen päiväretkillä.
Tiinan kaltaisia taipuisia tekijätyyppejä on vuonna 2029 nykyistä enemmän. Työelämä pirstoutui sittenkin ja perinteisen palkkatyön osuus kääntyi laskuun. Siksi Tiinankin on saatava toimeentulo useasta eri lähteestä.
Tiinalle työn sisällön merkitys on palkkaa tärkeämpää, ja hän onkin tyytyväinen siihen, että voi valita arvoilleen sopivia töitä. Jatkuva epävarmuus toimeentulosta on kuitenkin stressaavaa. Lomalla ollaan silloin, kun töitä ei ole, eikä silloin kun lapsilla ja puolisolla olisi lomaa.
Onneksi Suomessa monityöntekijöiden merkityksen kasvu ymmärrettiin ajoissa, ja heidän sosiaaliturvaansa parannettiin. Vaikka Tiina on itsensätyöllistäjä, sosiaali- ja työttömyysturvassa hän on palkansaajan asemassa. Se helpottaa elämää.
Tämän skenaarion toteutuminen vaatii, että Kevytyrittäjille mahdollisuus reiluun sosiaaliturvaan -kansalaisaloite toteutuu ja Tiinan kaltainen monityötä tekevä voi säilyttää palkansaajan aseman ja sosiaaliturvan.
Mikko, elinikäinen oppija
Vuonna 2029 Mikko on 45-vuotiaana aloittamassa kolmatta työuraansa. Heti kirjoitusten jälkeen hän opiskeli viestintää ja lähti toimittajaksi. Globaali kilpailu vähensi media-alan työpaikkoja ja niinpä Mikko jatkoi yliopistossa kieliopintoja ja valmistui toiseen ammattiinsa kielenkääntäjäksi.
Muutaman työvuoden jälkeen tekoälyn seurauksena automaattikääntäminen alkoi vähentää työtehtäviä. Samalla Mikko kaipasi työhön, jossa saisi olla enemmän ihmisten kanssa. Niinpä hän vaihtoi alaa ja opiskeli lähihoitajaksi, kolmanteen ammattiinsa. Töitäkin olisi varmasti, kun Suomen väestö vanhenee eivätkä robotit voi viedä lähihoitajan tehtäviä, korkeintaan helpottaa niitä.
Palkkatyön merkitys on säilynyt vahvana, mutta harva enää on samassa ammatissa, mihin nuorena opiskeli. Silti Mikko kuuluu vielä vuonna 2029 elinikäisenä oppijana vähemmistöön. Uuden ammatin opiskelu aikuisena ei ole aina ollut helppoa sekavien opintotukisäädösten vuoksi. Mikkokin on joutunut tekemään uhrauksia omassa elämässään, jotta on voinut opiskella uutta. Onneksi lähihoitajaksi opiskelu sujui jo helpommin uuden opintotukilain ansiosta.
Tämän skenaarion toteutuminen vaatii, että vuoteen 2029 mennessä oppimiseen liittyvä lainsäädäntö ja eri opintotukien muodot on yhtenäistetty ja elinikäinen oppiminen tehty helpommaksi.
Seida, vuorovaikutuskouluttaja
Vuonna 2029 Seida, 29, on saapunut Suomeen viisi vuotta aiemmin heti yliopisto-opintojen päätyttyä uuden työperäisen maahanmuutto-ohjelman ansiosta. Suomen väestön nopea ikääntyminen vaatii työperäisen maahanmuuton lisäämistä, jotta vanhuksille riittää hoitajia ja eläkkeille maksajia.
Vuonna 2029 Seida kouluttaa omalla työpaikallaan kollegoita vuorovaikutustaidoissa. Tekoäly ja automaatio ovat ottaneet hoitaakseen jo lähes kaikki rutiininomaiset työtehtävät, myös toimistoissa. Palkkatyössä korostuvat nyt tunneäly, sosiaaliset taidot ja vuorovaikutuksen taidot. Yritykset kouluttavatkin työntekijöitään yhdessä ammattiyhdistysten kanssa näihin taitoihin.
Seidalle työn merkitys syntyy verkostomaisessa vuorovaikutuksessa. Palkkatyössä tarvitaan yhä enemmän kykyä oppia uutta, hallita omaa ajankäyttöä, tunnistaa oleellinen epäoleellisesta sekä havaita ongelmia ja luoda niihin ratkaisuja.
Seida työskentelee suomeksi, englanniksi ja arabiaksi. Vuorovaikutuksen ansiantuntijana hän on yksi useista uusista ammattiosaajista, joihin Suomen nousu tekoälyn kansainväliseksi huippumaaksi perustuu.
Tämän skenaarion toteutuminen vaatii, että Suomessa on luotu laaja koulutusohjelma tunneälyn, sosiaalisten taitojen ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseksi kilpailukyvyn lisäämiseksi.
Lähteet:
- Sitran Työelämän Taitekohdat ja Osaamisen aika -hankkeet.
- Sitran raportti: Työ 2040 – Skenaarioita työn tulevaisuudesta.
