Miten poissaolot vaikuttavat lomaan?
Kannattaa muistaa, että perhevapaalla, sairauslomalla ja opintovapaalla ansaitaan myös lomaa.
Vuosilomaa kerryttää työssäolon lisäksi työssäolon veroinen aika. Työssäolon veroisena pidetään työstä poissaoloaikaa, jolta työnantaja on lain mukaan velvollinen maksamaan työntekijälle palkan.
Hoitava työterveyslääkäri voi ehdottaa esim. pitkittyneen sairausloman jälkeen osittaista paluuta työhön osasairauspäivärahan turvin. Osasairauspäivärahan edellytyksenä on, että työntekijän työajan pitää vähentyä 40–60 % kokoaikaiseen työaikaan verrattuna. Osa-aikainen työ osasairauspäivärahalla on vapaaehtoinen järjestely, joka edellyttää sekä työntekijän että työnantajan suostumusta. Osa-aikatyön ajaksi tehdään yleensä tilapäinen työsopimuksen liite, jossa sovitaan työajan vähentämisestä tietyksi ajaksi. Osasairauspäivärahan saamisen edellytyksenä on, että sovitaan osa-aikaisuudesta vähintään 12 arkipäivän ajaksi ja arkipäiviksi luetaan myös lauantait. Lue osasairauspäivärahan edellytyksistä tarkemmin Kelan sivuilta ›
Osasairauspäiväraha ja siihen liittyvä osa-aikainen työ saattaa aiheuttaa epäselvyyttä vuosiloman kertymisen osalta. Tällainen tilapäinen järjestely ei yleensä muuta vuosiloman kertymisen sääntöä, eli jos työntekijälle kertyy normaalisti vuosilomaa 14 työpäivän säännön perusteella, ei lyhytaikainen ja tilapäinen työajan muutos muuta sääntöä 35 tunnin säännöksi. Vuosiloman kertymäsääntö täytyy kuitenkin arvioida aina tapauskohtaisesti ja arvioon vaikuttaa kuinka pysyvä työajan muutos on. Epäselvissä tilanteissa kannattaa olla yhteydessä lakitiimimme työsuhdeneuvontaan.
Vuosilomaa kertyy ensisijaisesti tehdyn työn perusteella. Jos tehtyjä työpäiviä tai työtunteja ei ole riittävästi kuukaudessa, otetaan tarkasteluun mukaan työssäolon veroinen aika. Työssäolon veroisen ajan tarkastelussa otetaan huomioon kuinka pitkä sairausloma on työntekijällä ollut ennen osasairauspäivärahaa ja kuinka paljon työssäolonveroisia päiviä on vielä kyseiseltä lomanmääräytymisvuodelta jäljellä. Jos osasairauspäivärahan ajalta työaikaa lyhennetään esimerkiksi niin, että työntekijä on työssä viitenä päivänä viikossa neljä tuntia päivässä, niin työssäoloaika jo itsessään kerryttää vuosilomaa, koska 14 työpäivää kuukaudessa täyttyy, eikä työssäolonveroisia päiviä tarvitse silloin laskea.
Esimerkki 1: Työntekijän työaika on 37,5 tuntia viikossa. Työntekijä on kokoaikaisella sairauslomalla ajalla 1.7.2024–31.10.2024 ja palaa töihin osa-aikaisesti osasairauspäivärahalla 1.11.2024–31.12.2024 ja kokoaikaisesti töihin 1.1.2025 alkaen. Osa-aikaisuudesta on sovittu, että työaika on päivittäin 4 tuntia ja työtä tehdään maanantaista perjantaihin viisi päivää viikossa. Sairauslomalla työssäolon veroista aikaa on 75 työpäivää eli aika 1.7.2024–13.10.2024. Esimerkin mukaiselle työntekijälle kertyy siten vuosilomaa ajalla 1.4.2024–31.3.2025 yhteensä 11 kuukaudelta, koska lokakuun osalta ei täyty 14 työpäivän mukainen sääntö (lokakuussa on ainoastaan 10 työssäolon veroista päivää). Muina kuukausina on joko työssäolopäiviä tai työssäolon veroisia päiviä vähintään 14.
Esimerkki 2: Työntekijällä on muutoin sama sairausloman kesto ja kokoaikainen työsuhde kuten esimerkissä 1. Osasairauspäivärahan ajaksi työntekijän kanssa sovitaan työajaksi 3 päivää viikossa 6 tuntia päivässä (yhteensä 18 tuntia viikossa). Koska työntekijän kanssa sovitaan vain lyhyestä tilapäisestä osa-aikaisuudesta kahdeksi kuukaudeksi, ei vuosiloman kertymäsääntö muutu, vaan pysyy 14 työpäivän sääntönä. Työntekijän työssäolon veroiset päivät ovat täyttyneet 13.10.2024 ja ajalla 1.11.2024–31.12.2024 työpäiviä on vain noin 12 päivää kuukaudessa. Vuosilomaa kertyy siten vain 9 kuukaudelta kyseisenä lomanmääräytymisvuonna (ei loka–joulukuulta). Työntekijälle syntyy todennäköisesti oikeus lisävapaapäiviin (kts. yllä), koska vuosilomaa kertyy alle 24 lomapäivää ja poissaolojakso on alle 12 kuukautta.
Kannattaa muistaa, että perhevapaalla, sairauslomalla ja opintovapaalla ansaitaan myös lomaa.
Vuosilomalain mukaan työntekijä ja työnantaja voivat sopia, että 18 päivän ylittävä osa lomasta pidetään seuraavalla lomakaudella (2.5.–30.9.) tai sen jälkeen säästövapaana.
Kesäkuukausina ehdotonta ykkössijaa lakitiimimme neuvonnassa pitävät vuosilomaa koskevat kysymykset. Vuosilomalain tulkinta koetaan monesti vaikeaksi erityisesti vuosilomapalkan osalta.