Työaikapankki
Työaikapankilla tarkoitetaan mahdollisuutta säästää ja yhdistää toisiinsa työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia.
Useissa työehtosopimuksissa on jo aikaisemmin ollut mahdollisuus sopia työaikapankin käyttöönotosta. Uuden työaikalain (872/2019) voimaantulon 1.1.2020 myötä työaikapankki on voitu ottaa käyttöön kaikilla aloilla. Työpaikalla voidaan valita, käytetäänkö työaikalain vai työehtosopimuksen mukaista työaikapankkia.
Sopimus uuden työaikalain mukaisen työaikapankin käytöstä
Työnantaja ja luottamusmies, luottamusvaltuutettu, muu työntekijöiden edustaja, henkilöstö tai henkilöstöryhmä saavat yhdessä sopia kirjallisesti työaikapankin käyttöönotosta. Edustajan tekemä sopimus sitoo niitä työntekijöitä, joita edustaja edustaa. Työntekijä voi kuitenkin olla säästämättä työaikaa työaikapankkiin.
Työaikapankin käyttöönottoa koskevassa sopimuksessa sovitaan ainakin:
- Siitä, mitä eriä työaikapankkiin voidaan siirtää. Näitä voivat olla esimerkiksi lisä-, yli-, ilta- ja yötyölisät tai lomaraha. Työaikapankkiin ei kuitenkaan saa siirtää säännölliseltä työajalta maksettavaa palkkaa (pois lukien liukuvan työajan saldotunnit), kulukorvauksia tai korvausluonteisia saatavia eikä rahamääräistä etuutta sen jälkeen, kun se on erääntynyt maksettavaksi.
- Säästämisrajoista.
- Työaikapankin lakkaamisesta ja lakkaamishetkellä työaikapankissa olevien erien korvaamisesta. Jos osapuolet eivät ole sopineet työaikapankin purkumenettelystä, työaikapankkiin säästetty aika on annettava palkallisena vapaana tai korvattava rahana työntekijän purkamisajankohdan säännöllisen työajan kokonaispalkan perusteella.
- Vapaan käyttämisen periaatteista ja menettelytavoista, joilla työaikapankkiin säästettyä aikaa pidetään vapaana. Voidaan sopia esimerkiksi siitä, että vapaat käytetään kesäloman yhteydessä tai muuna työnantajan toiminnan kannalta kiireettömänä aikana.
Työaikapankkiin säästettävät erät
Työntekijän kutakin kertaa varten tai määrätyksi lyhyehköksi määräajaksi antamalla suostumuksella työaikapankkiin voidaan siirtää:
- Lisä- ja ylityötunteja
- Liukuvaan työaikajärjestelmään kertyneitä työtunteja enintään 60 tuntia neljän kuukauden seurantajakson aikana
- Lakiin tai sopimukseen perustuvia rahamääräisiä etuuksia sen jälkeen, kun ne on ensin muutettu aikamääräisiksi. Ennen työaikapankkiin siirtämistä rahamääräinen etu muunnetaan työajaksi, koska työaikapankki toimii aikaperusteisesti. Jos esimerkiksi työntekijän rahamääräinen etu on 100 euroa ja hänen tuntipalkkansa on 10 euroa, työaikapankkiin voidaan siirtää 10 tuntia.
Työaikapankin enimmäismäärä
Työaikapankkiin säästettävä työaikakertymä ei saa kalenterivuoden aikana kasvaa yli 180 tunnilla. Vertailu on tehtävä edellisen kalenterivuoden lopun saldotilanteeseen.
Työaikapankissa voi olla kaikkiaan säästettynä enintään työntekijän kuuden kuukauden säännöllistä työaikaa vastaava määrä.
Vapaan pitäminen
Työntekijällä on aina halutessaan oikeus saada työaikapankkiin kertynyttä vapaata vähintään kaksi viikkoa vuodessa. Mikäli työaikapankkiin on säästetty vapaata yli 10 viikkoa, työntekijällä on halutessaan oikeus saada vapaata vähintään yksi viidesosa työaikapankin kertymästä.
Työnantajan on työntekijän vaatimuksesta annettava vapaa seuraavan kuuden kuukauden aikana. Jos työnantaja määrää vapaan ajankohdan, työntekijällä on vapaan pitämisen sijasta oikeus vaatia korvauksen suorittamista rahassa.
Sairastuminen pankkivapaan aikana
Työaikalaissa ei ole säännöksiä siitä, mitä tapahtuu työntekijän sairastuessa ennen pankkivapaan alkamista tai sen aikana. Sen vuoksi sopimuksessa kannattaa ehdottomasti sopia, että työaikapankkivapaa siirretään myöhempään ajankohtaan, jos työntekijä sairastuu. Muutoin pankkivapaa kuluu myös sairausloman aikana.
Huomioithan, että edellä selostettu koskee vain työaikalain mukaista työaikapankkia. Omassa työehtosopimuksessasi voi olla laista poikkeavia määräyksiä. Tarkista poikkeavat määräykset omasta työehtosopimuksestasi.