Yksityisen sosiaalipalvelualan palkkakyselyn tulokset 2024
Erton yksityisen sosiaalipalvelualan palkka- ja työehtokysely toteutettiin syksyllä 2024. Vastaukset on nyt analysoitu. Lue tärkeimmät huomiomme kyselyn tuloksista.
Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille! Kyselyn vastaukset ovat meille ensiarvoisen tärkeitä alan työehtoja kehitettäessä ja niistä neuvotellessa.
Alan palkkakehitys
Kuukausipalkkaisten vastaajien keskimääräinen kiinteä kuukausipalkka on kyselyn mukaan 2 931 euroa. Tulos on huomattavasti suurempi kuin työnantajaliiton vuonna 2023 tekemän palkkatutkimuksen mukainen keskimääräinen kiinteä kuukausipalkka (2 658 euroa). Työnantajaliiton tekemän palkkakyselyn otanta on kattavampi kuin Erton palkkatutkimuksen, joten erot voivat johtua jo siitä.
Tehtäväkohtaiset lisät ja henkilökohtaiset pätevyyslisät selville
Tehtäväkohtaista lisää maksetaan noin 25 %:lle vastaajista (vuonna 2023 noin 30 %:lle vastaajista) ja henkilökohtaista pätevyyslisää vain 18 %:lle vastaajista (vuonna 2023 noin 24 %:lle vastaajista). Etenkin henkilökohtaisen pätevyyslisän saajien määrä on huolestuttavan pieni. Henkilökohtainen pätevyyslisä on työnantajalle vapaaehtoinen, mutta sen maksaminen toki lisää työn kannustavuutta.
Työnantajalla on velvollisuus selvittää henkilöstölle tehtäväkohtaisen lisän ja henkilökohtaisen pätevyyslisän maksuperusteet niin, että työntekijät tietävät, millä perusteella lisää on mahdollisuus ansaita. Kuitenkin vain 32 % vastasi, että työnantaja on selvittänyt työpaikan tehtäväkohtaisten lisien maksuperusteet henkilöstölle ja vain 30 %:lle vastaajista työnantaja oli selvittänyt henkilökohtaisen pätevyyslisän maksuperusteet. Henkilökohtaisen pätevyyslisän maksuperusteet on oltava kaikkien työntekijöiden nähtävillä. Jos et tiedä työpaikkasi lisien maksuperusteita tai sitä, missä työpaikkasi eri palkanosien maksuperusteet ovat nähtävillä, kysy asiasta työnantajaltasi.
Vuosilomat on annettava yhdenjaksoisena
Noin 10 % vastaajista ei saanut halutessaan pitää viime kesän kesälomaansa yhdenjaksoisena siten kuin laki edellyttää. Suurimmat syyt liittyivät vastaajien mukaan siihen, ettei työnantaja järjestellyt töitä sisäisesti, jotta yhdenjaksoinen loma olisi mahdollistunut. Yhdenjaksoinen loma on kuitenkin ehdoton pääsääntö työntekijän suojelun ja palautumisen kannalta. Työnantajan tulee tämä mahdollistaa työntekijöille esimerkiksi lomien ajankohtia porrastamalla ja sijaisia hankkimalla.
Ylitöistä kannattaa vaatia korvausta
Vain 23 % ilmoitti, ettei tee koskaan ns. harmaata ylityötä eli ylityötä, josta ei anneta työehtosopimuksen mukaista raha- tai vapaa-aikakorvausta. Ylityötä on työ, jota tehdään työnantajan aloitteesta työehtosopimuksen mukaisen säännöllisen enimmäistyöajan lisäksi eli kokoaikatyöntekijän tuntimäärän lisäksi.
Harmaa ylityö on ongelmallista monessakin suhteessa. Kun ylityöstä ei vaadita ylityökorvauksia, se antaa työnantajalle väärän signaalin siitä, että työn resursointi on kunnossa, vaikka todellisuudessa näin ei ole. Ylityömääräykset suojaavat työntekijää liian pitkiltä työajoilta. Lisäksi työehtosopimuksen ylityötä koskevat määräykset varmistavat, että työntekijä saa asianmukaisen korvauksen tekemästään ylimääräisestä työstä ja vapaa-ajastaan joustamisesta. Työpaikalla kannattaakin jo etukäteen ottaa puheeksi se, miten toimitaan, jos työ vaatii ylityön tekemistä: keneltä pyydetään lupa ylitöihin tai jos lupaa ei ole, mitä jätetään tekemättä, jos työaika ei riitä kaikkien tehtävien tekemiseen. Ylimääräisestä työstä sovittaessa kannattaa etukäteen selkeästi sopia, että työstä maksetaan myös ylityökorvaus, jos ylityörajat ylittyvät. Näin vältetään myöhemmät epäselvyydet ja erimielisyydet.
Koulutukseen ei panosteta riittävästi
Noin kolmannes vastaajista ei saa mielestään riittävästi työhön liittyvää ammatillista koulutusta. Yli kolmannes vastaajista ei ole saanut lainkaan työnantajan järjestämää palkallista koulutusta viimeisen vuoden aikana. Osaamisen ylläpitäminen on paitsi merkittävä työhyvinvointiin liittyvä seikka, myös olennaista työurien pidentämisen kannalta. Koulutuksen tuomat hyödyt kannattaakin ottaa työpaikalla esille ja henkilöstön koulutustarpeita tulee käsitellä työnantajan kanssa myös yhteistoiminnassa vähintään 20 hengen työpaikoilla.
Määräaikaiset työsuhteet alalla
Kyselyyn vastanneista reilu 5 % työskentelee määräaikaisissa työsuhteissa. Määräaikaisille työsuhteille on oltava tällä hetkellä lain mukainen perusteltu syy. Suomen hallitus suunnittelee enintään vuoden kestävien määräaikaisten työsopimusten tekemisen sallimista ilman perusteltua syytä. Esitetty lakiuudistus ei ole vielä voimassa, mutta jos se tulee voimaan, seuraamme Ertossa tiiviisti, miten määräaikaisten työsuhteiden määrä alalla kehittyy.
Epäkohdat puheeksi
Mahdolliset epäselvyydet palkkauksessa tai muissa työsuhteen ehdoissa kannattaa ottaa mahdollisimman pian puheeksi työnantajan kanssa, jotta virheet voidaan korjata nopeasti. Erton jäsenenä saat pyytäessäsi luottamusmiehen tai liiton tuen neuvotteluihin työnantajasi kanssa. Jo tämän vuoksi Erton jäsenyys kannattaa.
Jäsen, ole yhteydessä, me autamme!
Olethan yhteydessä lakitiimimme työsuhdeneuvontaan, jos haluat kysyä omasta palkastasi tai työehdoistasi tai jokin muu asia mietityttää työhösi liittyen. Kaikki jäsentemme yhteydenotot ovat luottamuksellisia emmekä koskaan ole työnantajaan yhteydessä ilman suostumustasi.
