Liukuvassa työajassa työntekijä saa sovituissa rajoissa itse päättää työpäivän pituuden, eli milloin työpäivä alkaa ja loppuu. Näistä rajoista sovitaan liukuvan työajan sopimuksessa. Ylityö edellyttää aina työnantajan aloitetta, joka voi ilmetä määräyksenä, pyyntönä tai suostumuksena ylityön tekemiseen.
Ylityö edellyttää aina myös työntekijän suostumusta, toisin sanoen ylitöihin ei ole pakko suostua. Jotta ylityöstä voi saada korvausta, työntekijän pitää pystyä osoittamaan, että ylityöstä on sovittu. Sen vuoksi ylitöistä kannattaa aina sopia lyhyesti esimerkiksi sähköpostitse tai muulla viestillä, jottei myöhemmin syntyisi epäselvyyksiä.
Ylityöstä on sekä työntekijälle että työnantajalle hyötyä. Ylityössä työnantaja tarvitsee niin sanottua ylimääräistä työsuoritusta välttämättömän tehtävän hoitamiseksi ja työntekijä saa vastineeksi ylityökorvauksen joustaessaan omasta vapaa-ajastaan. Mikäli työsuhteessa noudatetaan työehtosopimusta, on tärkeää tarkistaa sen mahdolliset liukuvaa työaikaa ja lisä- ja/tai ylityötä koskevat määräykset, jotka saattavat poiketa huomattavastikin työaikalain vastaavista säännöksistä.
Työaikalain mukaan vuorokautista ylityötä on työ, joka ylittää kahdeksan tuntia vuorokaudessa. Viikoittaista ylityötä on 40 tuntia ylittävä työ, jota tehdään käytännössä työvuoroluettelon mukaisena vapaapäivänä ja josta on vähennetty mahdollinen vuorokautinen ylityö. Joissain työehtosopimuksissa ylityötä voi olla esimerkiksi jo alle 8 tunnin ylittävä työ. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla korotettu palkka ja niiden jälkeisiltä tunneilta 100 %:lla korotettu palkka. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan 50 %:lla korotettu palkka.
Milloin liukuvassa työajassa jo kiinteän työajan ylittävä työ on ylityötä?
Kiinteä työaika tarkoittaa sitä liukuvan työajan sopimuksessa määriteltyä työaikaa, joka työntekijän on vähintään päivittäin oltava työssä. Liukuvan työajan sopimuksessa voidaan sopia esimerkiksi, että kiinteä työaika on klo 10 - 14. Työaikalain mukaisessa liukuvassa työajassa on neljän kuukauden seurantajakso, jonka päättyessä kertynyt työaikasaldo saa olla enintään +60 tuntia ja enintään -20 tuntia.
Ylityötä on kiinteän työajan lisäksi tehty työnantajan aloitteesta tehty työ, jos sen seurauksena työaikalaissa tarkoitettu +60 tunnin enimmäiskertymä ylittyy seurantajakson päätyttyä.
Tällainen tilanne voi syntyä, jos työntekijän työaikasaldo on seurantajakson loppupuolella niin korkea, että hän tekee lyhyttä päivää, jotta pystyisi tasaamaan työaikasaldonsa enintään +60 tuntiin. Jos työnantaja edellyttää työntekijää silloin tekemään töitä niin, ettei hän pystyisi enää tasaamaan työaikaansa liukumien puitteissa, tällöin kyse on ylityöstä.
/Sanna%20Ungern.jpg?width=640&name=Sanna%20Ungern.jpg)
