Jos päiväsi kuluvat klikkaillen ja rullaten, sormiisi, ranteeseesi tai kyynärvarteesi saattaa pikkuhiljaa pesiytyä viheliäinen kipu. Tuntemasi särky, pistely tai puutuminen voi olla merkki siitä, että kroppaasi nakertaa hiirikädeksi kutsuttu vaiva.
Hiirikäsi ei ole virallisesti määritelty sairaus. Termiä käytetään kuvaamaan tietokonetyöntekijöillä esiintyvää yläraajan ylirasitustilaa. Vaiva syntyy, kun pieniä ja monotonisia liikkeitä toistetaan tuhansia kertoja päivässä. Työskentelevä käsi on pysyvässä jännityksessä, eivätkä liike ja lihastyö pääse vilkastuttamaan käden verenkiertoa ja aineenvaihduntaa.
Seurauksena on usein vaivojen kirjo, joka voi sisältää myös jännitysniskan, jännetupen tulehduksen, rannekanavaoireyhtymän tai näiden yhdistelmän. Näyttää siltä, että jo kymmenen tunnin viikoittainen päätetyöskentely altistaa vaivalle. Yli 30 tuntia päätetyötä viikossa nostaa hiirikäsiriskin kahdeksankertaiseksi.
Näin vältät hiirikäden
Parasta lääkettä hiirikäteen on ennaltaehkäisy. Tarkista ensimmäiseksi työpisteesi ergonomia. Varmista, että työpöydälläsi on riittävästi tilaa, ja että kyynärvartesi mahtuvat lepäämään työpöydällä. Jos vain ranteesi ovat pöydällä, joudut jännittämään niskaasi. Tuoli ja työtaso tulisi säätää niin, että pystyt pitämään hartiat rentoina, kyynärpäät lähellä kylkiä ja kyynärvarret vaakatasossa. Rannetuki voi auttaa hiirikäden ehkäisyssä, joskin tulokset sen käytöstä ovat vaihtelevia.
Myös työskentelykäden vaihtamista kannattaa kokeilla: Huonomman käden motoriikka kehittyy nopeasti niin hyväksi, että hiiren käyttö käy sujuvasti kummallakin kädellä. Sen jälkeen voit vaihdella työskentelykättä päivittäin, jolloin toinen puoli saa
kaivattua lepoa.
Paraskaan ergonomia ei silti poista kaikkia ongelmia, joita ylirasitus ja yksipuoliset työasennot tuovat tullessaan. Kroppasi kaipaa myös työasennon vaihtelua ja taukojumppaa, jolloin yksitoikkoiseen kuormitukseen tulee taukoa ja kudosten verenkierto paranee. Jumppaa ranteitasi muutamalla liikkeellä kolme, neljä kertaa tunnissa ja nouse vähintään kerran tunnissa jaloittelemaan ja pyörittelemään hartioita.
Jos joudut lukemaan paljon töissä, pyri vähentämään näyttöpäätteellä vierittelyä ja lue sen sijaan kirjoja tai tulosteita. Siten kätesi saa kaivatun lepotauon hiiren naputtelusta.
Miten hiirikättä hoidetaan?
Jos hiirikäden oireet vaivaavat, tilanne on viisainta tutkituttaa fysiatrian erikoislääkärillä. Vaivaa voidaan hoitaa levolla, fysioterapialla ja kipulääkityksellä. Myös kortisonipistoksista voi olla apua, koska kyseessä on usein tulehdusperäinen oireyhtymä.
Kuntoutus ja ergonomia kannattaa ottaa vakavasti, sillä jäytävä ranne- ja hartiakipu sotkee käsien ja lapojen normaalit liikeradat. Oireista pääsee kunnolla eroon vasta, kun niiden toiminta saadaan palautettua normaaliksi.
Hiirijumppa
Hiirijumppa vilkastuttaa aineenvaihduntaa ja auttaa pitämään hiirikäden loitolla. Tee liikkeet 3–4 kertaa tunnissa ja toista jokaista liikettä kymmenen kertaa rauhallisella tempolla. Aluksi voit ajastaa kellosi muistuttamaan jumppatuokiosta. Kätesi hyvinvointi paranee nopeammin kuin uskoisit!
- Vie kädet vartalon eteen ja avaa ne sitten sivulle.
- Ranteiden taivutus kohti peukaloa ja pikkusormea.
- Ranteiden kierto. Kierrä kämmenet ensin kohti reisiä, sitten kohti kattoa.
- Ranteen taivutus sisäänpäin. Vie samalla kädet nyrkkiin. Avaa kädet ja ojenna sormet.<
Apua vaivaan
- Tulehduskipugeeli
Geeli lievittää jo ilmaantunutta tulehdusta. Geeli ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitset kädellesi myös lepoa. Geelejä löytää apteekista.
- Hiirimatto rannetuella
Hanki itsellesi sopiva rannetuki ergonomian asiantuntijan opastamana. Rannetukia saa tietokoneliikkeistä ja ergonomiatuotteisiin erikoistuneista kaupoista.
- Puristelupallo
Puristele joustavaa kumipalloa säännöllisesti, jotta kyynärvartesi lihakset vahvistuvat. Palloja myydään urheiluliikkeissä.
