Artikkeli
Julkaistu 24.05.2022 | Päivitetty 03.03.2023
Uudessa työnhakumallissa työttömän on haettava neljää työpaikkaa kuukaudessa
Uusi työnhakumalli tuli voimaan 2.5.2022 lakiuudistuksella. Malli toi muutoksia työttömän työnhakijan velvollisuuksiin ja oikeuksiin.
Toukokuun alusta 2022 voimaan tulleen lakimuutoksen myötä työnhakijan on haettava pääsääntöisesti vähintään neljää työpaikkaa kuukaudessa. Haettavat työpaikat saa itse valita. Työpaikan hakemiseksi lasketaan esimerkiksi työhakemuksen lähettäminen avoimeen paikkaan, avoimen työhakemuksen lähettäminen yritykseen, joka ei ole ilmoittanut haettavana olevasta työpaikasta sekä muut suorat työnhakuun liittyvät yhteydenotot työnantajiin.
Haettavien työpaikkojen on oltava sellaisia, joihin työnhakija voi perustellusti olettaa voivansa työllistyä.
Työnhakuvelvoitteeseen voidaan tehdä poikkeuksia muun muassa lomautuksen, osittaisen työllistymisen tai opintojen perusteella:
- Työnhakuvelvollisuus koskee lomautettuja vasta sen jälkeen, kun lomautus on kestänyt kolme kuukautta. Tämän jälkeen kokonaan lomautettuja koskee yleensä sama työnhakuvelvollisuus kuin työttömiä.
- Osittain lomautettujen on kolmen kuukauden jälkeen haettava yleensä yhtä työtä kolmen kuukauden aikana.
- Osa-aikatyössä olevien on yleensä haettava yhtä työpaikkaa kolmen kuukauden aikana.
- Omaehtoisia opintoja suorittavan on yleensä haettava kolmea työpaikkaa kolmen kuukauden aikana.
Lisäksi TE-toimistot ja kuntakokeiluihin osallistuvat kunnat voivat tehdä työnhakijalle työtarjouksia. Työnhakijan pitää hakea tarjottuihin työpaikkoihin, jos työnhaku on kestänyt kuusi kuukautta alkuhaastattelusta laskien. Tarjottua työtä ei ole pakko hakea, jos työnhakija on jo ennen työtarjousta raportoinut hakeneensa riittävästi työpaikkoja. Myöskään osa-aikatyötä tekevien ei tarvitse välttämättä hakea tarjottuja paikkoja.
Tarjottuja työpaikkoja kuitenkin kannattaa hakea, vaikka se ei olisikaan pakollista. Jos paikkaa ei jostain syystä pysty hakemaan, kannattaa keskustella asiasta TE-toimiston vastuuvirkailijan tai kuntakokeilukunnan omavalmentajan kanssa. Yhdessä voidaan tarkistaa, pitävätkö asiakkaan tiedot TE-toimiston järjestelmässä paikkansa.
Lakiuudistus lieventää karenssiaikoja
Työttömyysturvan korvauksettomat määräajat eli karenssit lyhenevät uuden mallin myötä. Kolmen kuukauden karenssista luovutaan kokonaan ja jatkossa pisin korvaukseton aika on 45 päivää.
Jos työnhakija laiminlyö työllistymissuunnitelmansa toteuttamisen tai tekee muun laiminlyönnin, ensimmäisestä unohduksesta tai laiminlyönnistä tulee muistutus, joka ei vaikuta työttömyysetuuden maksamiseen. Muistutuksesta tulee kirje, jossa kerrotaan mistä muistutuksessa on kyse ja sen ohessa on tarvittaessa selvityspyyntö. Selvityspyyntöön kannattaa vastata.
Selvityksen vastaanotettuaan vastuuvirkailija toteaa, oliko muistutus aiheellinen vai oliko kyse hyväksyttävästä syystä laiminlyönnille. Jos laiminlyöntejä on useampi vuoden sisällä, määrätään karenssi, jonka pituus riippuu laiminlyöntien määrästä, ellei työnhakijalla ole pätevää syytä laiminlyönteihin.
Jos henkilö irtisanoutuu tai kieltäytyy työnantajan tarjoamasta työstä, muistutus ei ole käytössä. Karenssi määrätään tällöin jo ensimmäisestä irtisanoutumisesta tai kieltäytymisestä lukien.
Vaikka kolmen kuukauden pituinen karenssi poistuu, työttömyysturvan voi tietyissä tilanteissa menettää toistaiseksi myös jatkossa. Seuraamusta kutsutaan työssäolovelvoitteeksi. Työssäolovelvoite tarkoittaa, että henkilön pitää olla tietty aika työssä, ennen kuin oikeus työttömyysturvaan voi palata. Työssäolovelvoite voidaan määrätä silloin, kun laiminlyöntejä on vähintään neljä vuoden aikana.
Työnhakija saa aiempaa nopeampaa ja yksilöllisempää tukea työnhakuunsa
Uudessa mallissa työttömäksi työnhakijaksi 2.5.2022 tai sen jälkeen ilmoittautunut pääsee jo viiden päivän kuluessa keskustelemaan työllistymiseensä liittyvistä asioista TE-toimiston tai kuntakokeiluun kuuluvan kunnan asiantuntijan kanssa.
Ensimmäisen kerran jälkeen työnhakija tapaa asiantuntijan kahden viikon välein työnhaun kolmen ensimmäisen kuukauden ajan. Tapaamisten muodosta sovitaan ensimmäisessä tapaamisessa, joka yleensä tapahtuu kasvotusten. Seuraavien tapaamisten muoto voi olla kasvotusten, puhelimitse tai videoneuvotteluna.
Jokaisen tapaamisen tavoitteet määritetään työnhakijan yksilöllisten tarpeiden perusteella. Asiantuntija neuvoo työnhakijaa työnhaussa ja tarjoaa sopivia tukipalveluja. Tapaamiset taukoavat kolmen kuukauden jälkeen, jolloin on omatoiminen työnhakuaika. Kolmen kuukauden kuluttua on jälleen yksi tapaaminen ja siitä kolmen kuukauden kuluttua on yhteensä kolme tapaamista.
Ennen 2.5.2022 työnhakunsa aloittaneiden kanssa keskustellaan sekä tapaamisten muodosta että siitä, aloitetaanko yhdellä vai kolmella keskustelulla.
Lähteet: TYJin tiedote, TE-palveluiden sekä Työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivut ja asiantuntija Heli Lehikoinen
