Osa-aikatyöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään vähemmän kuin laissa tai työehtosopimuksessa on sovittu täydeksi työajaksi. Työ voidaan järjestää osa-aikaiseksi siten, että työsopimuksessa on sovittu päivittäisestä lyhyemmästä työajasta tai että työntekijä työskentelee vain joinakin päivinä viikossa.
Jos työnantaja tarvitsee lisää työntekijöitä töihin, jotka soveltuvat hänen osa-aikatyötä tekeville työntekijöilleen, työnantajan on tarjottava näitä töitä heille oma-aloitteisesti. Jos osa-aikainen työntekijä pystyy tekemään lisätyötä vain koulutuksen avulla, työnantajan on järjestettävä koulutus, jos se on kohtuudella järjestettävissä. Työnantajan on siis ensin pyrittävä työllistämään palveluksessaan olevat osa-aikaiset työntekijät täyteen työaikaan asti ennen uusien työntekijöiden palkkaamista.
Milloin työnantajalla ei ole lisätyön tarjoamisvelvollisuutta?
Työnantajalla ei ole lisätyön tarjoamisvelvollisuutta silloin, jos työsopimus on tehty osa-aikaiseksi työntekijän toiveesta tai työntekijä on muutoin kertonut työnantajalle, ettei hän halua lisätä työaikaa.
Lisäksi työnantajan ei tarvitse tarjota osa-aikaiselle lisätyötä, jos esimerkiksi liikkeen aukioloajat tai asiakasvirtojen ajallinen sijoittuminen ei sitä mahdollista. Jos siis lisätyötä on tarjolla aikaan, jolloin osa-aikainen työntekijä on jo töissä, ei työnantajalle jää muuta vaihtoehtoa kuin palkata uusi työntekijä.
Tällaisessakin tilanteessa lisätyön tarjoamisvelvollisuus kuitenkin väistyy vain, jos ei ole edes mahdollista järjestää työtä toisin käyttämällä apuna työvuorosuunnittelua, työajan tasoittumisjärjestelmää tai muita työehtosopimuksen mahdollistamia työaikajärjestelyitä. Uutta työvoimaa palkattuaan työnantajan on voitava pyydettäessä todistaa, että osa-aikaisille ei ole voitu työaikajärjestelyjen takia tarjota lisää työtä.
Jos työnantaja laiminlyö lisätyön tarjoamisvelvollisuuden hänelle saattaa syntyä vahingonkorvausvelvollisuus työntekijälle aiheutuneesta taloudellisesta vahingosta. Taloudellisen vahingon määränä pidetään summaa niistä ansioista, jotka työntekijä on menettänyt, koska ei ole voinut tehdä tarjoamatta jätettyä lisätyötä.
