Markkinoinnissa täydellistä työllisyystilannetta on tyypillisesti melko vaikea hahmottaa: luotettavia tilastoja ei oikein ole ja markkinointi-nimikkeen alle usein piiloutuu kokonaan muiden alojen töitä.
Esimerkiksi puhelinmyyntiä kutsutaan telemarkkinoinniksi ja erilaiset asiantuntijaosaamista vaativat markkinointitehtävät voi löytyä todella kirjavasti mistä tahansa työpaikkailmoituksista, mikä vaikeuttaa tilastointia.
Markkinointialalla on vakituisessa kokoaikatyössä iso ryhmä ihmisiä, joilla ei ole välitöntä työttömyyden uhkaa päällä. Ala on kuitenkin hyvin epäyhtenäinen työmahdollisuuksien, pohjakoulutuksen ja osaamisen laajuuden suhteen.
Isommissa kaupungeissa on jonkin verran avoimia työpaikkoja, mutta edelleen alalla vallitsee valtava epäsuhta tekijöiden ja avoimien paikkojen suhteen.
Iso ongelma on myös, että yhtä työpaikkaa kohtaan on edelleen kohtuuttomat vaatimukset ja useamman ihmisen tehtävät ja vastuualueet. Moni työntekijä kantaa liiallista työkuormaa ja kokee vaikeuksia pitää osaamistaan ajan tasalla kaikissa vaadituissa tehtävissä.
“Työpaikat, jotka vaatisivat oikeasti useampia käsipareja, työllistävät edelleen vain yhden, jolla on liiallinen työkuorma.”
Alalla työn jatkuvuus on hyvin suhdanneherkkää etenkin pienemmissä yrityksissä. Isoissakin markkinointi on usein säästökohde laskusuhdanteessa. Kun yhteiskunnassa menee heikommin, markkinointi usein kärsii lomautuksista ja irtisanomisista ensimmäisten joukossa. Tänä syksynä olemme jo huomanneet, että asia on valitettavasti jälleen ajankohtainen.
Alalla on jossain määrin ylitarjontaa vanhentuneesta tai muusta vähän kysytystä osaamisesta. Nämä henkilöt ovat usein vaarassa pudota työarjesta tai jo työtä vailla. Tämä osaamisvaje näkyy esimerkiksi tekoälyn ja muiden ripeästi kehittyvien digitaalisten työkalujen hallinnassa, eikä alan koulutus edelleenkään vastaa riittävästi työelämän tarpeita.
Tämä kokonaisuus johtaa alipalkkaukseen ja siihen, että kaikkiin avoimiin paikkoihin ei löydy soveltuvaa henkilöä ja/tai samaan työpaikkaan hakee satoja tekijöitä.
Pysyvä ongelma luovilla aloilla on edelleen ns. “pakkoyrittäjyys” ja alihankkijana toimiminen laskutuspalveluiden kautta yhden toimeksiantajan saneluvallan alla, työsuhteen kaltaisissa olosuhteissa. Oikea, terve yrittäjyys on aina oma valinta ja siten toki oikea keino työllistyä.
IT-alan ja media-alan tunnelmat
IT-aloilla tilanne on osaltaan samankaltainen markkinoinnin kanssa: alan vaatimustaso on korkea ja vaatii jatkuvaa osaamisen ja hintavien sertifikaattien päivittämistä. Näin ollen osaaminen vanhentuu nopeasti.
Alan työnantajat kuitenkin kouluttavat ahkerasti, jolloin työsuhteessa olevat ovat eriarvoisessa asemassa koulutuksen suhteen kuin työttömät. Työttömille alan kyydissä pysyminen onkin vaikeaa ja usein taloudellisesti jopa mahdotonta.
“Työttömille alan vaatimusten kyydissä pysyminen on vaikeaa ja usein taloudellisesti jopa mahdotonta.”
IT-alan yrittäjä on usein sellainen, jolla on myös mahdollisuuksia työsuhteisiin, joten alalla ei ole markkinointialan kaltaista ns. “pakkoyrittäjyyttä” yhtä paljon. Tällöin yrittäjyys on aito valinta.
Paljon julkisuudessa nostettu työllistävyys koskee pääasiassa spesifejä erityisosaamisaloja, joten uran alkuun sopivia eli entry level-paikkoja on huomattavasti vähemmän ja ne ovat vaikeapääsyisiä. Myös alan työharjoittelupaikkoja on huomattavan vaikea löytää ja niitä joudutaan hakemaan samalla vaivalla, kuin palkkatöitä.
Laitteistopuolella työllisyystilanne näyttää heikentyvän mm. globaalista komponenttipulasta johtuen. Tämä tosin lisää huolto- ja korjausosaamisen tarvetta. Myös softapuolella on vaihtelevuutta. Suuret yritykset ovat irtisanoneet entistä enemmän.
Kuva-, ääni ja muu tuotantopuolella esitystekniikkaosaajia kaivataan mm. valo-, ääni ja messurakennustöihin, samoin pakkausteollisuudelle. Näihin alalla ei ole vielä tarpeeksi koulutusta ja tekijöitä työpaikkoihin nähden. Koulutuksen tarjoajia kannustetaan tarjoamaan enemmän valmistavaa koulutusta työvoimapulasta kärsiville aloille.
Tekoäly vaikuttaa työelämään, yritystoimintaa opastetaan
Tekoäly on jo vaikuttanut ja tulee enenevässä määrin vaikuttamaan alan työtehtäviin ja sisältöön niin luovilla aloilla, markkinoinnissa kuin IT-aloillakin.
On todennäköistä että markkinoinnin puolella tekoäly hyödyttää ennestään vahvassa asemassa olevia työllisiä, mutta voi vähentää lisätyövoiman kysyntää. Ammatillista osaamista on hyödyllistä täydentää uudella osaamisella mukaan lukien tekoäly. IT-puolella tekoälyn osaajien tarve kasvaa voimakkaasti.
“Tekoälyn osaajien tarve kasvaa voimakkaasti.”
Digmarit ry:n edustamilla aloilla on paljon yritystoimintaa. Yritämme jatkuvasti opastaa alan ammatinharjoittajia oikeaan hinnoitteluun ja terveeseen yrittäjyyteen. Alipalkkauksen vähentämiseksi pyrimme mm. lisäämään palkkatietoisuutta ja tarjoamaan tietoa, tukea ja koulutusta.
Tutkimme parhaillaan yhdessä Toimihenkilöliitto Erton kanssa markkinointialan palkka- ja työehtoja kyselytutkimuksella. Samaa kyselytutkimusta on toteutettu jo vuosia, ja sen pohjalta tehdään markkinoinnin ja luovien alojen palkkasuositus.
Työllisyyskatsaus pohjautuu asiantuntijoidemme näkemyksiin ja kyselytutkimukseemme (N n. 800).
Jos olet markkinoinnin tai luovien alojen ammattilainen, täytäthän kyselyn ja autat luomaan reilua työelämää omalle alallesi? Kyselytutkimukseen voit vastata 31.10. asti verkkokyselyssä.
Lisätiedot:
Johanna Juntunen
Puheenjohtaja, Digmarit ry
puh. 044 567 3006
johanna.juntunen@digmarit.fi
