Työaikapankki tarkoittaa vapaaehtoista järjestelyä, jolla tiettyjä työehtosopimuksessa tai laissa mainittuja rahakorvauksia voidaan muuttaa palkalliseksi vapaa-ajaksi ja säästää pankkiin. Eri alojen työaikapankkimallit eroavat hieman toisistaan. Työaikapankista sovitaan työpaikalla. Usein työaikapankin käyttöönotosta sovitaan ensin henkilöstön edustajan ja työnantajan kesken. Joillain aloilla sopimus voidaan tehdä työnantajan ja työntekijän kesken. Korvausten säästäminen työaikapankkiin on työntekijälle sopimuksen teon jälkeenkin vapaaehtoista.
Useimmissa työehtosopimuksissa on sovittu mahdollisuudesta siirtää esimerkiksi ilta- ja viikonloppulisiä sekä ylityökorvauksia työaikapankkiin. Säännöllistä työaikaa (tunti tunnista) voidaan siirtää työaikapankkiin vain, jos kyseisen alan työehtosopimus sen sallii. Tarkemmat määräykset löytyvät kunkin alan työehtosopimuksesta.
Työaikapankista sopiminen on vapaaehtoista sekä työnantajalle että työntekijälle. Jos sovittu järjestely ei jostain syystä toimi, esimerkiksi kertyneitä vapaita ei ehdi pitää, voi sopimuksen aina irtisanoa. Oman työehtosopimuksen työaikapankkimalliin kannattaa tutustua huolellisesti ja laatia kirjallinen työaikapankkisopimus sen mukaiseksi.
Työehtosopimuksesta löydät muun muassa määräykset siitä, montako tuntia työaikapankkiin voi vapaata kerryttää ja onko vapaa siirrettävissä myöhempään ajankohtaan, jos työntekijä sairastuu. Työehtosopimuksen määräykset muodostavat vähimmäisehdot, mutta työaikapankkisopimukseen saa aina kirjata työntekijälle vielä edullisempia ehtoja. Erton työsuhdeneuvonnasta jäsenet saavat apua sopimuksen laadintaan.
Samalla kun sopii työaikapankista, kannattaa sopia ainakin alustavasti siitä, milloin työaikapankkivapaat pitää. Järjestelyyn ei kannata ryhtyä, jos näköpiirissä ei ole mahdollisuutta pitää vapaita. Joissain työehtosopimuksissa on sovittu, että työntekijä voi päättää työaikapankkivapaan ajankohdan, kunhan noudattaa tiettyä ilmoitusaikaa.
Ennen kuin sopii työaikapankista tai tallettaa rahakorvauksia työaikapankkiin, kannattaa pohtia hetki työaikapankin vaikutuksia omaan toimeentuloon. Joidenkin rahakorvausten muuttaminen vapaa-ajaksi voi vaikuttaa alentavasti myös muun muassa Kelan ja työttömyyskassan maksamiin etuuksiin, vuosilomapalkkaan ja eläkkeeseen. Kannattaa myös huomioida, että työaikapankki ei saa olla työnantajalle keino kiertää ylityösääntöjä, kuten sitä, että työnantajan pitää maksaa ylityöstä korotettua palkkaa tai antaa korotettua vapaa-aikaa.
Parhaimmassa tapauksessa työaikapankki voi auttaa työssä jaksamisessa sekä työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisessa. Työaikapankista voi olla hyötyä myös työnantajalle: työntekijä voi tehdä työtä silloin, kun siihen on tarve ja pitää vapaita hiljaisempina aikoina. Tyytyväinen työntekijä, joka voi itse vaikuttaa työaikoihinsa on myös sitoutuneempi ja tuottavampi.
