Taloushallinnon palkkakyselyn tulokset 2024
Erton ja Taloushallintoalan ammattilaiset ry:n palkka- ja työehtokysely toteutettiin syksyllä 2024. Vastaukset on nyt analysoitu. Lue tärkeimmät huomiomme kyselyn tuloksista.
Kyselyyn vastasi yhteensä huikeat 793 alan ammattilaista. Lämmin kiitos kaikille kyselyihin vastanneille!
Olennaisimmat poiminnat kyselyn tuloksista:
- Kirjanpitäjien keskipalkka oli 3 051 euroa kuukaudessa.
- Palkanlaskijoiden keskipalkka oli 3 056 euroa kuukaudessa.
- Yhdistelmätehtävän keskipalkka oli 2 968 euroa kuukaudessa.
- Vuoden 2023 vastaavat palkat olivat: kirjanpitäjä 2 985 euroa, palkanlaskija 3 031 euroa ja yhdistelmätehtävä 2 790 euroa.
- KLT- ja PHT-tutkintojen suorittaminen vaikuttaa merkittävästi palkkatasoon.
- Työsuhteet alalla ovat pääsääntöisesti kokoaikaisia ja vakituisia.
- Valtaosassa työsuhteissa noudatetaan liukuvaa työaikaa. Pääosa vastaajista oli tyytyväisiä liukuvan työajan järjestelyyn, mutta osa vastaajista raportoi huolestuttavan suuria miinus- ja plusliukumakertymiä.
- Alalla tehdään yhä paljon etätyötä.
- Työn vaativuus ja kuormittavuustekijät nousivat kärkiteemaksi avoimissa vastauksissa.
Taloushallintoalan palkkataulukot
Taulukko 1: Kirjanpitäjän palkkataulukko
| 25 % vastaajista | 50 % vastaajista | 75 % vastaajista | Keskiarvo | |
| Kirjanpitäjä | 2 679 € | 3 000 € | 3 350 € | 3 051 € |
| Kokemusvuodet | ||||
| Alle 5 v | 2 500 € | 2 710 € | 3 043 € | 2 795 € |
| 5–10 v | 2 664 € | 2 905 € | 3 340 € | 3 020 € |
| 11–15 v | 2 870 € | 3 017 € | 3 288 € | 3 050 € |
| 16–20 v | 2 700 € | 3 113 € | 3 728 € | 3 190 € |
| 21–25 v | 3 000 € | 3 071 € | 3 900 € | 3 417 € |
| yli 25 v | 2 982 € | 3 208 € | 3 436 € | 3 255 € |
Taulukko 2: Palkanlaskijan palkkataulukko
| 25 % vastaajista | 50 % vastaajista | 75 % vastaajista | Keskiarvo | |
| Palkanlaskija | 2750 € | 2974 € | 3 300 € | 3 056 € |
| Kokemusvuodet | ||||
| Alle 5 v | 2 650 € | 2 800 € | 3 000 € | 2 825 € |
| 5–10 v | 2 750 € | 2 927 € | 3 122 € | 3 033 € |
| 11–15 v | 3 340 € | 3 340 € | 3 340 € | 3 340 € |
| 16–20 v | 2 850 € | 3 122 € | 3 394 € | 3 122 € |
| 21–25 v | 3 300 € | 3 300 € | 3 300 € | 3 300 € |
| yli 25 v | 3 395 € | 3 495 € | 3 825 € | 3 478 € |
Taulukko 3: Palkanlaskijan ja kirjanpitäjän yhdistelmätehtävän palkkataulukko
| 25 % vastaajista | 50 % vastaajista | 75 % vastaajista | Keskiarvo | |
| Kirjanpitäjä ja palkanlaskija | 2 600 € | 2 902 € | 3 270 € | 2 968 € |
| Kokemusvuodet | ||||
| Alle 5 v | 2 500 € | 2 625 € | 2 870 € | 2 605 € |
| 5–10 v | 3 184 € | 3 200 € | 3 200 € | 3 151 € |
| 11–15 v | 2 865 € | 3 183 € | 3 500 € | 3 183 € |
| 16–20 v | - | - | - | - |
| 21–25 v | 3 300 € | 3 671 € | 4 041€ | 3 671 € |
| yli 25 v | 4 326 € | 4 326 € | 4 326 € | 4 326 € |
Lisäkoulutus tuo lisää palkkaa
KLT-tutkinto oli 24 prosentilla vastaajista. Heidän keskipalkkansa oli pääkaupunkiseudulla 4 781 euroa kuukaudessa ja muualla Suomessa 3 684 euroa.
Vastaajista 42 prosentilla oli PHT-tutkinto. Heidän keskipalkkansa pääkaupunkiseudulla oli 3 974 euroa ja muualla Suomessa 3 409 euroa.
Taloushallintoalan ammattitutkinnon suorittaneiden keskipalkka pääkaupunkiseudulla oli 3 756 euroa ja muualla Suomessa 3 227 euroa.
Taloushallinnon erikoisammattitutkinnon suorittaneiden keskipalkka pääkaupunkiseudulla oli 3 550 euroa ja muualla Suomessa 3 426 euroa.
Työsuhteet alalla pääsääntöisesti kokoaikaisia ja vakituisia
Taloushallintoalan hyvänä puolena ovat kokoaikaiset ja vakituiset työsuhteet. Vastaajista merkittävä enemmistö, 97 % oli toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa ja kokoaikaista työtä teki 88 %. Osa-aikaisessa työsuhteessa olevien vastaajien määrä nousi hieman edellisvuoteen verrattuna, 12 % vastaajista ilmoitti sopineensa osa-aikatyön tekemisestä. Tarvittaessa töihin kutsuttavia (ns. nollatuntisopimuslaisia) toimihenkilöitä vastaajissa oli vain 1 %.
Valtaosassa työsuhteissa noudatetaan liukuvaa työaikaa
Vastaajista 89 % ilmoitti, että työsuhteessa noudatetaan liukuvaa työaikaa. Pääosa vastaajista oli tyytyväisiä liukuvan työajan järjestelyihin ja yli puolet vastaajista ilmoitti liukuvan työajan järjestelmän toimivan hyvin tai erittäin hyvin. Vastaajien ilmoittamien liukumasaldojen osalta huolestuttavia olivat suuret miinus- ja plusliukumakertymät.
Muistutammekin, että liukuvan työajan järjestelmä kuuluisi olla työntekijälähtöinen: liukuva työaika tarkoittaa, että työntekijä voi sovituissa rajoissa päättää, milloin tulee töihin ja milloin lähtee kotiin. Liukuva työaika tuo työntekijälle vapautta päättää työajoistaan. Liukuvaa työaikaa ei ole tarkoitettu harmaan ylityön tekemiseen, työmäärän vaihtelun tasaamiseen (ellei se ole työntekijästä itsestään lähtöisin) tai suurien plus- tai miinussaldojen kerryttämiseen. Jos töitä on niin paljon, ettei niitä ole mahdollista tehdä säännöllisellä työajalla, on syytä pyytää työnantajalta ylityölupaa tai töiden järjestelyä siten, että työmäärästä on mahdollista suoriutua ilman liukumasaldon kerryttämistä. Työnantaja ei voi myöskään edellyttää työntekijöiltä miinusliukumien kerryttämistä.
Etätyön määrä lisääntynyt
Taloushallintoalalla etätyön tekemisen määrä on lisääntynyt vuosi vuodelta. Koronarajoitusten poistuminen ja siirtyminen kokoaikaisesta etätyöstä hybridityöhön ei ole näkynyt taloushallintoalalla etätöiden vähentymisenä, sillä 71 % vastaajista ilmoitti tekevänsä osittain tai kokonaan etätyötä. Etätyön osuudeksi 80–100 % kokonaistyöajasta ilmoitti jopa 40 % vastaajista.
Työmäärä kasvaa henkilöstömäärän pysyessä ennallaan
Vastaajista 43 % arvioi työmääränsä kasvavan seuraavan puolen vuoden aikana. Noin 7 % puolestaan arvioi työmäärän kasvavan paljon seuraavan kuuden kuukauden aikana. Vastaajista kuitenkin vain 22 % arvioi henkilöstön määrän lisääntyvän työnantajayrityksessään seuraavan kuuden kuukauden aikana. Vastaajista 12 %:n mukaan työssä jaksaminen on kuluneen vuoden aikana parantunut ja 28 prosentilla vastaajista heikentynyt.
Vastaajista neljännes oli ollut alle 5 vuotta nykyisessä työsuhteessa ja 27 % harkitsi työpaikan vaihtamista seuraavan 12 kuukauden aikana. Työpaikan vaihtamista harkitsevien määrä on laskenut edellisestä vuodesta hieman. Tärkeimmäksi syyksi harkinnalle ilmoitettiin palkka ja työssä kehittyminen.
Työn vaativuus on huomioitava palkoissa
Vastaajat ilmoittavat avoimissa vastauksissaan, että työ taloushallintoalalla on muuttunut alati vaativammaksi. Vastaajien mielestä työn vaativuuden ja kuormittavuuden lisääntyminen tulisi huomioida taloushallintoalan palkkatasossa paremmin. Digitalisaatio helpottaa työn tekemistä, mutta osa vastaajista kuitenkin kokee sen myös lisäävän työn kuormittavuutta. Jatkuvat muutokset luonnollisesti lisäävätkin tarvetta jatkuvalle uuden opettelemiselle.
Vastauksista ilmeni jälleen kerran alalla työskentelevien toive saada taloushallintoalan työehtosopimus yleissitovaksi. Pelkästään toimihenkilöiden järjestäytyminen ammattiliittoon ei kuitenkaan riitä, vaan yleissitovuus edellyttää työnantajayritysten järjestäytymistä. Työnantajapuolella taloushallintoalan työehtosopimuksen osapuolena on Palvelualojen työnantajat Palta ry. Suosittele työnantajallesi liittymistä Paltan jäseneksi, koska Paltan taloushallintoalan jäsenyritysten työntekijämäärä ratkaisee työehtosopimuksen yleissitovuuden.
Jäsen, ole yhteydessä, me autamme!
Olethan yhteydessä lakitiimimme työsuhdeneuvontaan, jos haluat kysyä omasta palkastasi tai työehdoistasi tai jokin muu asia mietityttää työhösi liittyen. Kaikki jäsentemme yhteydenotot ovat luottamuksellisia emmekä koskaan ole työnantajaan yhteydessä ilman suostumustasi.
Ilmoittaudu taloushallintoalan palkkainfoon
Palkka- ja työehtokyselyn tuloksia esitellään tiistaina 25.2.2025 Teams-infossa klo 16.30–18. Palkkatietojen lisäksi tilaisuudessa pureudutaan syvällisemmin työn kuormittavuustekijöihin, työssä jaksamiseen ja työkulttuurin kehittämiseen taloushallintoalalla. Infoon voivat osallistua muutkin kuin Erton jäsenet. Ilmoittautuminen tapahtuu Erton tapahtumakalenterin kautta.
