Sosiaalialan järjestöjen palkkakyselyn tulokset 2024
Sosiaalialan järjestöjen palkka- ja työehtokysely toteutettiin syksyllä 2024. Vastaukset on nyt analysoitu. Lue tärkeimmät huomiomme kyselyn tuloksista.
Saimme palkka- ja työehtokyselyyn vajaat 300 vastausta. Lämmin kiitos kyselyyn vastanneille! Kyselyn vastaukset ovat meille ensiarvoisen tärkeitä alan työehtoja kehitettäessä.
Oleellisimmat poiminnat palkka- ja työehtokyselyn tuloksista:
- Kyselyyn vastanneiden kokoaikaisten toimihenkilöiden keskiarvopalkka oli 3 429 euroa kuukaudessa. Vuonna 2023 se oli 3 353 euroa kuukaudessa.
- Mediaanipalkka eli keskimmäinen palkka oli puolestaan 3 400 euroa kuukaudessa. Vuonna 2023 se oli 3 303 euroa kuukaudessa.
- Tilastollisesti riittävä vastausmäärä saatiin vaativuusryhmiin 2–6.
- Palkkataso on pääkaupunkiseudulla muuta maata korkeampi.
- Huolestuttavaa on se, että vastaajista 40 % ilmoitti työssä jaksamisen heikentyneen. Työssä jaksaminen on parantunut ainoastaan 8 prosentilla vastaajista. Vastaajista 52 %:lla työssä jaksaminen on pysynyt ennallaan.
- Lähes puolet vastaajista (49 %) arvioi työn määrän kasvavan tai kasvavan paljon työpaikalla seuraavan kuuden kuukauden aikana.
- Vastaajista noin 60 % arvioi henkilöstön määrän vähenevän tai vähenevän paljon seuraavan kuuden kuukauden aikana.
Taulukko 1: Kokoaikaisten kuukausipalkkaisten sosiaalialan järjestöjen toimihenkilöiden palkat syyskuu 2024
| Koko Suomi | Pääkaupunkiseutu | Muu Suomi | |
| Vaativuusryhmä 2 | |||
| Mediaani | 2 480 € | 2 930 € | 2 390 € |
| Keskiarvo | 2 526 € | 2 808 € | 2 385 € |
| Vaativuusryhmä 3 | |||
| Mediaani | 2 808 € | 3 000€ | 2 528 € |
| Keskiarvo | 2 775 € | 3 066€ | 2 509 € |
| Vaativuusryhmä 4 | |||
| Mediaani | 3 223 € | 3 260 € | 3 125 € |
| Keskiarvo | 3 236 € | 3 288€ | 3 166 € |
| Vaativuusryhmä 5 | |||
| Mediaani | 3 435 € | 3 710 € | 3 360 € |
| Keskiarvo | 3 477 € | 3 717 € | 3 274 € |
| Vaativuusryhmä 6 | |||
| Mediaani | 4 000 € | 4 103 € | 3 728 € |
| Keskiarvo | 3 940 € | 4 112 € | 3 722 € |
Vaativuusryhmästä 1 ei saatu tilastollisesti riittävää vastaajamäärää.
Palkkausjärjestelmän vaativuusryhmittelystä tarkemmin
Reilut 61 prosenttia vastaajista piti työehtosopimuksen palkkausjärjestelmän vaativuusryhmien kuvauksia riittävän selkeinä työn sijoittamiseksi vaativuusryhmään, kun taas vajaat 39 % ei pitänyt kuvauksia riittävän selkeinä.
Järjestöjen työehtosopimuksen palkkausjärjestelmässä on joitakin tiedossa olevia haasteita, sillä työehtosopimuksessa ei ole mahdollista arvioida ja määrittää tarkasti lukuisia tehtäviä ja toimenkuvia erilaisissa järjestöissä, vaan työehtosopimus luo viitekehyksen arviointiin. Tämän viitekehyksen tulisi saada tarkempi sisältönsä työpaikan sisäisessä arviointityössä, mikä olisikin hyvä tehdä jokaisessa järjestössä sisäisesti. Työtehtävien vaativuuden arvioimiseen perustuvat palkkausjärjestelmät saavat yleensä sisältönsä hyvin pitkälle työpaikan vakiintuneiden arviointiperusteiden kautta. Yleisesti on katsottu, että vaativuusarvioinnin tulee kuitenkin olla osa palkkausjärjestelmää siitäkin huolimatta, että se saattaa sisältää joitakin tulkinnanvaraisuuksia.
Taulukko 2: Vastaajien sijoittuminen eri vaativuusryhmiin
| Vaativuusryhmä | Prosenttiosuus vastaajista | Vaativuusryhmän kuvaus |
| Vaativuusryhmä 1 ja 2 | ||
| Vaativuusryhmä 3 | 9 % | Vaativaa ammattiosaamista edellyttävät tehtävät. Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan ammatillisella koulutuksella tai vankalla työkokemuksella. |
| Vaativuusryhmä 4 | 17 % | Vastuu osatoiminnoista tai asiantuntijatehtävistä, joka edellyttää opisto- tai korkeakoulutasoista tietoa ja taitoa sekä työkokemusta. |
| Vaativuusryhmä 5 | 37 % | Osatoiminnon hoitoon ja suunnitteluun sekä kehittämiseen tai teoreettisia tietoja edellyttävän asiantuntemuksen käyttöön liittyvät tehtävät. Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan korkeakoulutasoisella tai muulla soveltuvalla koulutuksella ja vankalla työkokemuksella. |
| Vaativuusryhmä 6 | 14 % | Suunnittelu, kehitys sekä toiminnallista, taloudellista tai henkilöstövastuuta – korkeakoulutasoinen koulutus ja vankka työkokemus. |
| Vaativuusryhmä 7 | 3 % | Toiminnon suunnittelu, kehittäminen, valvonta ja johtoon liittyvät tehtävät. Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan korkeakoulutasoisella koulutuksella ja vankalla työkokemuksella. |
| Ei tietoa omasta vaativuusryhmästä | 16 % |
Kyselyyn osallistuneista 69 % vastasi, että tehtävän vaativuusryhmän luokittelu on tehty yhdessä työnantajan kanssa, kun taas noin 31 % vaativuusryhmän luokittelua ei ole tehty työnantajan kanssa yhdessä. Valtaosan (91 %) kohdalla niistä, joilla vaativuusryhmän luokittelu on tehty yhdessä työnantajan kanssa, vaativuusryhmän luokittelupäätös on ollut yksimielinen.
Erityistekijälisän maksaminen
Kyselyyn vastanneista 32,5 %:lle maksetaan erityistekijälisää. Noin 59 %:lle ei makseta erityistekijälisää ja noin 8,5 % ei tiennyt maksetaanko hänelle erityistekijälisää.
Hieman yli puolet (56 %) vastaajista koki tietävänsä täsmälliset perusteet, joista hänelle maksettava erityistekijälisä muodostuu. Erityislisän maksamisen perusteina mainittiin muun muassa esihenkilövastuut, tiimivastuut, kielitaito, päätoimen lisäosaaminen, erilaiset erityisvastuut tai -tehtävät, tehtävien laaja-alaisuus, tietotekninen osaaminen, työskentely eri toimipaikoissa, asiantuntemus useista erityisaloista, työskentely useamman maakunnan alueella sekä varsinaisesta työnkuvasta poikkeavat ylimääräiset tehtävät.
Noin 44 % vastaajista ei tiennyt täsmällisiä perusteita sille, mistä maksettava erityistekijälisä muodostuu, koska erityistekijälisän perusteita ei ole tarkemmin avattu.
Työsuhteet sosiaalialan järjestöissä
Sosiaalialan järjestöissä on toistaiseksi voimassa olevia eli vakituisia 84 % työsuhteista ja määräaikaisia 16 % työsuhteista. Kokoaikaisina työntekijöinä työskentelee 87 % kyselyyn vastanneista. Kokoaikaisten työntekijöiden määrä oli hieman laskenut viime kyselystä (2023: 92 % kokoaikaisia) ja osa-aikaisten määrä hieman lisääntynyt viime kyselystä
Kokoaikaisista työntekijöistä 80 %:lla työaika oli 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa. Vastaajista 18 %:lla kokoaikainen työaika oli lyhyempi, useimmiten 7 tuntia 15 minuuttia päivässä ja 36 tuntia 15 minuuttia viikossa. Kokoaikaisista työntekijöistä lyhyempää työaikaa kuin 7,5 tuntia päivässä tekevien työntekijöiden määrä oli vähentynyt viime vuoden kyselystä (2023: 32 %).
Vastaajista 49 % työskenteli pääkaupunkiseudulla ja 51 % muualla Suomessa. Muualla Suomessa työskentelevien osuus oli hieman kasvanut viime kyselystä.
Huolestuttavaa on se, että vastaajista 40 % ilmoitti työssä jaksamisen heikentyneen. Työssä jaksaminen on parantunut ainoastaan 8 prosentilla vastaajista. Vastaajista 52 %:lla työssä jaksaminen on pysynyt ennallaan.
Matka-ajan korvaaminen
Säännöllisen työajan ulkopuolinen matka-aika korvataan järjestöissä vaihtelevasti, mutta melko kattavasti. Matka-ajan korvaaminen on kuitenkin jonkin verran heikentynyt viime vuoden kyselystä. Viime vuoden kyselyn prosentit on mainittu suluissa tämänvuotisten prosenttien jälkeen.
Matka-aika korvataan tunti tunnista rahana tai vapaana 28 %:lle vastanneista (2023: 30 %). Matka-aika korvataan 50 prosenttisesti rahana tai vapaana 38 %:lle vastanneista (2023: 45 %). 8 %:lle matka-aikaa ei korvata lainkaan (2023: 6 %). 16 % vastanneista ei tiennyt miten matka-aika omalla työpaikalla korvataan.
Paikallinen sopiminen lisääntynyt
Paikallinen sopiminen on lisääntynyt sosiaalialan järjestöissä viime vuoden kyselyn jälkeen. Työsuhteen ehdoista on sovittu paikallisesti 56 %:lla vastaajien työpaikoista (2023: 44 %). 30 % vastaajista ei tiennyt, onko työehdoista sovittu paikallisesti. Noin 14 prosentissa työpaikoista ei ollut paikallisesti sovittu työehdoista.
Taulukko 3: Olennaisimmat asiat, joista on sovittu paikallisesti sosiaalialan järjestöissä:
| Paikallisesti sovittu asia | Prosenttiosuus, kuinka monen vastaajan työpaikalla on sovittu näistä |
| Kulttuuri- ja liikunta ja muut setelit | 84 % |
| Työehtosopimuksen paikallisen palkkaerän jakaminen | 61 % |
| Matka-ajan korvattavuus | 56 % |
| Loman pituus | 34 % |
| Ylitöiden laskemisesta ja/tai korvaamisesta | 26 % |
| Lomarahan/lomaltapaluurahan määrästä | 15 % |
| Jokin muu syy | 15 % |
| Terveysraha (esim. vuosittainen euromäärä) | 8 % |
Vastaajamäärä taulukon 3 osalta on 158. Sama vastaaja on voinut valita useamman asian, joista on sovittu paikallisesti työpaikalla.
Työn määrä ja henkilöstön määrä epäsuhdassa
Vastaajista 42 % arvioi työn määrän pysyvän samana seuraavan kuuden kuukauden aikana. Lähes puolet (49 %) vastaajista arvioi työn määrän kasvavan/kasvavan paljon työpaikalla seuraavan kuuden kuukauden aikana, kun taas vastaajista noin 60 % arvioi henkilöstön määrän vähenevän tai vähenevän paljon seuraavan kuuden kuukauden aikana
Taulukko 4: Vastaajien arvio henkilöstön määrän muutoksesta työpaikalla seuraavan kuuden kuukauden aikana
Työaikajoustot sosiaalialan järjestöissä
Kysyimme palkkakyselyssä, kuinka usein joustat etukäteen ilmoitetuista työvuoroista työnantajan aloitteesta tai teet liukuvassa työajassa pidemmän päivän työnantajan pyynnöstä saamatta näistä rahallista ylityökorvausta tai vastaavaa korotettua vapaa-aikakorvausta (esim. jäät pidempään töihin, teet ylimääräisen vuoron).
Sosiaalialan järjestöissä noin kolmasosa (32 %) vastaajista ei joudu koskaan joustamaan etukäteen ilmoitetuista työvuoroista työnantajan aloitteesta tai tekemään liukuvassa työajassa työnantajan pyynnöstä pidempää päivää ilman ylityökorvausta rahana tai vastaavaa korotettua vapaa-aikakorvausta. 19 % vastaajista joutuu joustamaan harvemmin kuin muutaman kerran vuodessa, 23 % muutaman kerran vuodessa, 13 % kuukausittain ja 7 % viikoittain tai päivittäin saamatta pidemmästä päivästä rahallista ylityökorvausta tai vastaavaa korotettua vapaa-aikakorvausta.
Avoimissa vastauksissa tuli esiin, että vaikka pidempää työpäivää ei tehtäisikään varsinaisesti työnantajan aloitteesta tai pyynnöstä, osalla vastaajista työtilanne kuitenkin tosiasiassa johtaa pidempien työpäivien tekemiseen ilman rahallista ylityökorvausta tai vastaavaa korotettua vapaa-aikakorvausta, sillä suuren työmäärän vuoksi normaali työaika ei riitä töiden tekemiseen.
Jäsen, ole yhteydessä, me autamme!
Olethan yhteydessä lakitiimimme työsuhdeneuvontaan, jos haluat kysyä omasta palkastasi tai työehdoistasi tai jokin muu asia mietityttää työhösi liittyen. Kaikki jäsentemme yhteydenotot ovat luottamuksellisia emmekä koskaan ole työnantajaan yhteydessä ilman suostumustasi.
Tule sosiaalialan järjestöjen Teams-infoon kuulemaan lisää tuloksista ja muista ajankohtaisista aiheista!
Järjestämme torstaina 30.1. klo 16–17 Teams-infon palkkakyselyn tuloksista. Tilaisuus on avoin myös niille, jotka eivät ole Erton jäseniä. Voit ilmoittautua mukaan Erton tapahtumakalenterin kautta.
