Sosiaalialan järjestöjen palkkakyselyn tulokset 2023

Työsuhteet sosiaalialan järjestöissä  

Sosiaalialan järjestöissä on toistaiseksi voimassa olevia eli vakituisia 83 % työsuhteista. Työsuhteiden kestot ovat kyselyyn vastanneiden osalta jakautuneet seuraavasti vastaushetkellä: työsuhteen kesto enintään 5 vuotta 37 %:lla vastaajista, 5–15 vuotta kestäneitä työsuhteita 31 %:lla vastaajista ja 15–25 vuotta kestäneitä työsuhteita noin 20 %:lla vastaajista. Yli 25 vuotta kestäneitä työsuhteita oli vastaajista noin 12 %:lla.

Järjestöissä työskentelee kokoaikaisina työntekijöinä 92 % kyselyyn vastanneista. Kokoaikaisista työntekijöistä 68 %:lla työaika oli 7 tuntia 30 minuuttia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa. 32 %:lla kokoaikainen työaika oli lyhyempi, useimmiten 7 tuntia 15 minuuttia päivässä ja 36,25 tuntia viikossa.

Yli puolet (54 %) vastaajista tekee töitä pääkaupunkiseudulla.
 
Vastaajista 49 %:lla työssä jaksaminen on pysynyt vuoden 2023 aikana ennallaan, kun taas 39 prosentilla jaksaminen on heikentynyt ja 12 prosentilla parantunut.

Vaativuusryhmittelystä

Kyselyyn vastanneista 92 % tietää, mihin vaativuusryhmään oma työ on sijoitettu, kun taas 8 % vastanneista ei tiedä oman työnsä vaativuusryhmää. Yli puolet (58 %) sanoo pitävänsä vaativuusryhmien kuvauksia riittävän selkeinä työn sijoittamiseksi vaativuusryhmään, kun taas 42 % ei pidä määritelmiä riittävän selkeinä.

Järjestöjen työehtosopimuksen palkkausjärjestelmässä on joitakin haasteita, jotka ovat tiedossa. Työehtosopimuksessa ei ole mahdollista arvioida ja määrittää tarkasti lukuisia tehtäviä ja toimenkuvia erilaisissa järjestöissä, vaan työehtosopimus luo arviointiin viitekehyksen. Tämän viitekehyksen tulisi saada tarkempi sisältönsä työpaikan sisäisessä arviointityössä, mikä olisikin hyvä tehdä jokaisessa järjestössä sisäisesti. Työtehtävien vaativuuden arvioimiseen perustuvat palkkausjärjestelmät saavat yleensä sisältönsä hyvin pitkälle työpaikan vakiintuneiden arviointiperusteiden kautta. Yleisesti on katsottu, että vaativuusarvioinnin pitää olla osa palkkausjärjestelmää - siitäkin huolimatta, että se saattaa luoda tulkintaepävarmuutta työpaikalle. Edellä mainitusta huolimatta yli 90 prosenttia vastaajista pystyi arvioimaan oman työnsä vaativuuden.

40 %:lla kyselyyn vastanneista työn vaativuusryhmä on 5: Vastuu osatoiminnasta ja sen kehittämisestä tai teoreettista tietoa edellyttävä asiantuntijatyö. Edellyttää korkeakoulututkintoa ja vankkaa työkokemusta.

18 %:lla vastanneista vaativuusryhmä oli 4: Vastuu osatoiminnoista tai asiantuntijatehtävistä, joka edellyttää opisto- tai korkeakoulutasoista tietoa ja taitoa sekä työkokemusta.

17 %:lla vastanneista vaativuusryhmä oli 6: Suunnittelu, kehitys sekä toiminnallista, taloudellista tai henkilöstövastuuta – korkeakoulutasoinen koulutus ja vankka työkokemus.

Matka-ajan korvaaminen

Säännöllisen työajan ulkopuolinen matka-aika korvataan vaihtelevasti, mutta melko kattavasti. Yleisintä on korvata matka-aika 50 prosenttisesti rahana tai vapaana (45 %). Tunti tunnista rahana tai vapaana saa korvauksen 30 %. 6 prosentille matka-aikaa ei korvata lainkaan. 13 prosenttia ei tiedä miten matka-aika omalla työpaikalla korvataan. Yleisin syy sille, ettei tiedä korvattavuutta on se, ettei omaan työhön liity matkustamista. Matka-ajan korvattavuus on hieman parantunut viime vuoden kyselystä.

Paikallinen sopiminen yleistä, mutta hieman vähentynyt

44 %:lla vastaajien työpaikoista oli sovittu työsuhteen ehdoista paikallisesti. 39 % vastaajista ei tiennyt, onko työehdoista sovittu paikallisesti. 17 prosentissa työpaikoista ei ollut paikallisesti sovittu työehdoista. Paikallisessa sopimisessa on tapahtunut pientä laskua viime vuoden kyselyn jälkeen.

Kuva 1: Olennaisimmat asiat, joista on sovittu paikallisesti työpaikalla:

Työn määrä kasvamassa enemmän kuin henkilöstön määrä

Noin 51 % vastaajista arvioi työn määrän pysyvän samana seuraavan kuuden kuukauden aikana. Noin 43 % arvioi kuitenkin työn määrän kasvavan/kasvavan paljon työpaikalla seuraavan kuuden kuukauden aikana, mutta henkilöstön määrän arvioi lisääntyvän ainoastaan 10 % vastaajista ja sen sijaan vähenevän/vähenevän paljon noin 24 %.

Kuva 2: Miten arvioit työn määrän muuttuvan työpaikassasi seuraavan kuuden kuukauden aikana?

Kuva 3: Arviosi henkilöstön määrän muutoksesta työpaikassasi seuraavan kuuden kuukauden aikana: 

Haasteita järjestöjen rahoituksessa

Järjestöjen rahoitus elää haasteellisia aikoja. Yli puolet vastaajista ennakoi oman järjestön rahoituksen heikkenevän seuraavan vuoden aikana.

Kuva 4: Miten arviot järjestösi rahoituksen muuttuvan seuraavan vuoden aikana?

Kyselyyn vastanneiden järjestöistä 83 % saa Stean hankerahoitusta. 11 % vastanneista ei osannut vastata kysymykseen ja 6 % vastanneista ilmoitti, että järjestö ei saa Stean hankerahoitusta.

Vastanneista 32 % ilmoitti, että Stean rahoituksen ehdot ovat tähän mennessä aiheuttaneet ongelmia. 42 % vastanneista ei osannut sanoa, onko Stean rahoituksen ehtojen osalta aiheutunut ongelmia. 26 % vastasi, että ongelmia ei ole aiheutunut. Stea-rahoituksen aiheuttamat ongelmat ovat näkyneet muun muassa erilaisten etujen heikentämisenä, hankkeiden päättymisenä, vuosittaisen epävarmuuden aiheutumisena toimintaan, paikalliseen sopimiseen liittyvien huolten lisääntymisenä ja jopa työvoiman vähentämisenä.

Mediaanipalkka 3 303 euroa kuukaudessa

Kyselyyn vastanneiden kokoaikaisten toimihenkilöiden keskiarvopalkka oli 3 353 euroa kuukaudessa (viime vuonna 3 247 euroa kuukaudessa) ja mediaani kuukausipalkka oli 3 303 (viime vuonna 3 225 euroa kuukaudessa). Tilastollisesti riittävä vastausmäärä saatiin vaativuusryhmiin 3–6. Palkkataso on pääkaupunkiseudulla muuta maata korkeampi.

Kokoaikaisten kuukausipalkat olivat seuraavat:

Etätöiden tekeminen sosiaalialan järjestöissä

Sosiaalialan järjestöissä suuri osa vastaajista (79 %) tekee työtä kokonaan tai osittain etänä. Työtä tehdään valtaosin osittain etänä. Vastanneista 21 % ei tee etätyötä. Etätyötä tekemättömistä syynä sille, ettei tee etätyötä on 76 %:n kohdalla oma toive, kun taas 24 %:n kohdalla syynä on työnantajan päätös.

80 % vastaajista kokee etätyön tekemisen lisäävän tuottavuutta. 20 % vastaajista on sitä mieltä, että etätyö ei lisää työn tuottavuutta.

Noin 33 % vastanneista haluaisi tehdä etätyötä enemmän. Syitä sille, miksi etätyötä ei ole saanut tehdä enempää on 46 %:lla se, että työnantaja ei anna tehdä enempää etätyötä ja 54 %:lla muu syy. Muina syinä tuli esiin erityisesti työn luonne, tehtävät, joissa etätyön tekeminen ei ole mahdollista esimerkiksi asiakaskäyntien ja -tapaamisten johdosta, erilaisten asiakasryhmien lähitapaamiset sekä liikkuvan työn tekeminen.

Muutamia kyselyssä saatuja avoimia vastauksia:

• ”Toivottavasti matka-aikaa arvostettaisiin enemmän ja siitä saisi myös työaikaa 50 % rahan sijaan, jotta se lisäisi myös palautumisaikaa.”
• ”Paikallisten sopimusten puolustaminen on nyt tärkeää.”
• ”Rahoituksia ollaan leikkaamassa monella saralla ja huoli on, että kohderyhmäämme kuuluvien palvelut ja tuki heikentyvät merkittävästi. Samalla henkilöstön saatavuus ja sitouttaminen on vieläkin hankalampaa.”
• ”Kiitos tekemästänne työstä! Nyt jos koskaan liitoilla on merkitystä yhteiskunnassa.”