Vaikka työnantaja viime kädessä määrää työntekijän vuosiloman ajankohdan, vuosilomalaki asettaa tiettyjä ehtoja loman ajankohdasta määräämiselle. Esimerkiksi kesäloma on määrättävä lomakaudelle, joka kestää toukokuun alusta syyskuun loppuun.
Vuosilomalaki myös pääsääntöisesti edellyttää, että kesäloma ja talviloma pidetään yhdenjaksoisena. Tästä työnantajan ja työntekijän on yhdessä mahdollisuus sopia toisin. Tällöinkin vähintään kaksi viikkoa kesälomasta tulee pitää yhdenjaksoisena. Sopiminen on aina vapaaehtoista ja edellyttää sitä, että työntekijäkin aidosti haluaa pitää lomansa useammassa osassa.
Loman pitäminen yhdenjaksoisena onkin levon ja palautumisen kannalta työntekijälle paras vaihtoehto ja siten erittäin tärkeää työsuojelullisesta näkökulmasta. Vuosilomalaissa on sen vuoksi annettu työnantajalle mahdollisuus poiketa tästä pääsäännöstä vain hyvin poikkeuksellisesti.
Työnantaja voi siten yksipuolisella päätöksellään jakaa loman useampaan osaan vain, jos työpaikan toiminnan kannalta tarpeellista työtä ei pystytä muutoin pitämään käynnissä. Esimerkiksi se, että työnantaja joutuisi palkkaamaan kesälomasijaisia, ei ole peruste pilkkoa lomaa useampaan osaan. Perusteeksi ei oikeuskäytännön mukaan riitä myöskään pelkästään se, että kesälomakauden aikana yrityksen tuotteet menevät parhaiten kaupaksi. Työnantajan tuleekin ensisijaisesti käyttää muita keinoja työn käynnissä pitämiseksi, kuten palkata sijaisia tai porrastaa työntekijöiden kesälomien ajankohtia.
Muistettava on myös se, että kesälomasta tulee pääsääntöisesti ilmoittaa työntekijälle vähintään kuukautta ennen loman alkamista. Tämä antaa työntekijälle mahdollisuuden tehdä tarvittavat lomajärjestelyt. Työnantajalla on velvollisuus selvittää työntekijän lomatoiveet ja mahdollisuuksien mukaan ottaa ne myös huomioon. Lomien sijoittamisessa on noudatettava tasapuolisuutta.
Ilmoitus myönnetystä lomasta sitoo työnantajaa eikä ilmoitettua loman ajankohtaa voi muuttaa, ainakaan noudattamatta yllä mainittua ilmoitusaikaa. Jos työnantaja joutuisi loman ajankohdan muuttamaan, vastaa työnantaja niistä vahingoista, joita työntekijälle tästä aiheutuu. Työnantaja voi siis joutua korvaamaan esimerkiksi lomamatkan peruutuskulut. Jo alkanutta lomaa työnantaja ei voi yksipuolisesti keskeyttää.
Jos työnantaja jakaa loman useampaan osaan ilman perusteltua syytä, työnantaja rikkoo vuosilomalakia. Tällaisessa tapauksessa jäsentemme kannattaa olla yhteydessä Erton työsuhdeneuvontaan.
