Puheenjohtajan blogi: Onko 10 prosentin palkkavaatimus liikaa?

Vaatimus ei vaaranna kansantalouden kilpailukykyä. Palkankorotuksiin on varaa. Ostovoiman parantuminen tukisi kotimaista kysyntää ja työllisyyttä.

Suomen ongelma on heikko tuottavuuskehitys, eivät ”liian hyvät” työehdot.

Ammattiliitot ovat viime vuosien epävarmuudessa sopineet hyvin maltillisista palkankorotuksista. 

Viime vuosien palkankorotukset ovat alittaneet rajusti hintojen nousun eli inflaation. Vuosina 2021–2023 ruuan hinta nousi 21 prosenttia. Asumisen hinta nousi 19 prosenttia. Palkat nousivat 10 prosenttia.

Palkalla saa nyt kahdeksan prosenttia vähemmän kuin sillä sai noin kolme vuotta sitten. Näin rajua ostovoiman romahdusta ei ole tapahtunut sitten 70-luvun öljykriisin.  

Koska palkankorotukset ovat viime vuosina alittaneet reilusti hintojen nousun, ei korotustasoa voi nyt arvioida ainoastaan 2025–26 näkymillä. Pitää huomioida myös menneiden vuosien kehitys.

Kilpailijamaissamme palkat ovat nousseet massiivisesti Suomea enemmän. Suomessa liitot ovat olleet varovaisia, muualla ei niinkään.  

OECD:n tilaston mukaan viimeisen 14 vuoden aikana Saksassa palkat on nousseet 15 prosenttiyksikköä ja Ruotsissa 16 prosenttiyksikköä enemmän kuin Suomessa. OECD:n 33 maan tilastossa keskimäärin palkat ovat nousseet 22 prosenttiyksikköä enemmän kuin Suomen palkat.

Eurostatin tilaston mukaan työn tuntihinta on Suomessa nyt alhaisempi kuin vaikkapa Ruotsissa, Saksassa, Tanskassa, Hollannissa, Norjassa tai Ranskassa.

Saksassa ammattiliitto IG Metall sopi juuri kahdelle vuodelle 600 euron kertaerän lisäksi 5,5 prosentin korotukset ja Ruotsissa on sovittu yli 7 prosentin korotukset kahdelle vuodelle.  

Euroopan komission kevään 2024 arvion mukaan Suomen kilpailukyky ns. yksikkötyövoimakustannusvertailussa on huippuluokkaa.

Kilpailukykymme on käytännössä Nokia-aikojen historiallisen hyvällä tasolla.  

Suomen talouden isoin ongelma on tuottavuuden heikko kehitys, eivät ”liian hyvät” työehdot. Suomen tuottavuuskehitys on laahannut pahasti viimeiset 14 vuotta. OECD:n mukaan Suomen tuottavuus on kasvanut viimeisen 14 vuoden aikana kuusi prosenttiyksikköä vähemmän kuin Saksassa, 11 % vähemmän kuin Ruotsissa ja 12 % vähemmän kuin OECD:n 33 maan keskiarvo. Tarvitsemme lisää osaamista, innovaatioita ja tuottavuutta. 

Miten Erton neuvottelutavoitteet määräytyvät? 

Erto ei ole päättänyt kaikkien alojen yhteisestä palkankorotustavoitteesta. Taloushallintoalan neuvottelut ovat parhaillaan käynnissä ja palkkatavoitteista päätetään lähiaikoina. Muiden Erton alojen neuvottelut alkavat alkuvuodesta 2025.

Erton alakohtaiset työehtosopimusneuvottelut käynnistyvät aina noin kuukautta ennen työehtosopimuksen voimassaolon päättymistä. Oheisesta taulukosta näet Erton sopimusten päättymisajat.  

Erto päättää alakohtaiset tavoitteet ennen neuvottelujen käynnistymistä huomioiden yleinen työmarkkinatilanne ja alakohtaiset tarpeet.  

Sopimuskohtaiset neuvottelutavoitteet päätetään jäsenkyselyn jälkeen alan jäsenistä koostuvassa edunvalvontavaliokunnassa. Lisäksi keskustelua käydään Erton ja alakohtaisen yhdistyksen hallituksessa. Erto ei ole toistaiseksi vahvistanut yhdenkään sopimusalan palkankorotustavoitetta. 

Jäsenkysely neuvottelutavoitteista tehdään muutama kuukausi ennen neuvottelujen alkamista. Taloushallintoalalla kysely on jo tehty, mutta muilla aloilla kysely tehdään lähempänä neuvotteluita.  

Erto on sitoutunut jäsendemokratiaan. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että emme ryhdy työtaisteluihin tai hyväksy alakohtaista sopimusratkaisua ilman jäsenäänestyksen hyväksyntää.  

Nämä työehtosopimukset Erto neuvottelee: