Artikkeli
Julkaistu 16.10.2018 | Päivitetty 03.03.2023
Näin työntekijä kokee yrityskaupan – kolme tarinaa
Yrityskauppa tarkoittaa muutoksia – positiivisia ja negatiivisia. Kolme yrityskaupan kokenutta kertoo, miten se vaikutti heihin työntekijöinä.
Yrityskauppa on iso muutos työntekijälle. Parhaimmillaan se ei vaikuta työntekijään juuri mitenkään. Työntekijät siirtyvät uudelle yritykselle vanhoilla työsopimuksilla ja työtkin saattavat jatkua samanlaisena kuin aiemmin. Tukena muutoksessa on osaava johto. Joskus kaupasta voi seurata vaikka entistä parempia työsuhde-etuja, palkankorotus tai laajemmat etenemismahdollisuudet uralla.
Pahimmillaan yrityskauppa on kuitenkin kivulias prosessi, josta voi seurata esimerkiksi muutosvastarintaa, motivaation katoamista, työilmapiirin huononeminen tai ongelmia tiimityössä.
Kysyimme kolmelta yrityskaupan kokeneelta, mitä se tarkoitti työntekijöille.
Vanha hyvä yrityskulttuuri kuoli, mutta palkkaus on tasa-arvoisempaa – projektipäällikkö it-alalla
“Yritys, jossa olen töissä ostettiin ja siitä tehtiin suuremman yrityksen tytäryhtiö. Muutamaan ensimmäiseen vuoteen mikään ei muuttunut. Suurimmat muutokset ovat tapahtuneet viimeisten kahden vuoden aikana, kun tytäryhtiön sulauttaminen emoyhtiöön on aloitettu. Siihen liittyy esimerkiksi yhteisen brändin luominen. Kaikki alkuperäiset arvomme ovat menneet uusiksi ja tilalle on annettu emoyhtiön arvot. Ne ovat täysin ristiriidassa alkuperäisten arvojemme kanssa. Yrityksessä on tehty nyt myös suuria strategisia muutoksia ja me olemme ymmärtäneet, miksi yrityskauppa tehtiin eli miksi meidät ostettiin.
Suurin ongelma yrityskaupassa on ollut se, että mielestäni hyvä vanha yrityskulttuuri on kuollut kokonaan. Hyvä yrityskulttuuri näkyi vaikka niin, että työntekijät näkivät säännöllisesti monta kertaa vuodessa yhteisissä juhlissa, joissa oli mahdollisuus tutustua paremmin ja hr:n viestintä oli henkilökohtaisempaa. Nyt yhteisiä juhlia ei juuri ole ja suuressa yrityksessä hr ei viesti enää henkilökohtaisesti, vaan pyytää kääntymään puoleensa, jos jotain kysyttävää ilmenee.
Eduista osa on huonontunut, osa parantunut. Minulle tärkeät edut ovat huonontuneet. Sen takia minun mielestäni kokonaisuudessaan edut ovat menneet huonompaan suuntaan.
Toisaalta moni asia on nyt reilumpaa kuin ennen. Meillä on selkeät palkkaluokat ja tehtävänimikkeet. Lisäksi tulospalkkiot koskevat kaikkia. Minulla olisi myös nyt paljon enemmän etenemismahdollisuuksia, kun olemme osa suurempaa yritystä, mutta etsin juuri uutta työtä. Uskoni yrityksen johtoon ja sen näkemykseen on horjunut. En aio mennä enää työpaikkaan, jos arvelen, että se ollaan myymässä.
Uskon, että kaikki, jotka ovat olleet töissä ostetussa yrityksessä yhtä kauan kuin minä – vähän alle kymmenen vuotta – näkevät kaupan melko samalla tavalla. Uudemmille työntekijöille se näyttäytyy ehkä paremmassa valossa.”
Työntekijät jäivät yksin muutoksessa, mutta uusia mahdollisuuksia avautui – it-alalla päällikkönä
“Yritys, jossa olen töissä, ostettiin muutama vuosi sitten osaksi ulkomaista suurta konsernia. Siitä alkoi yhtenäistäminen, joka on edelleen kesken. Työpaikkani jälkeen yritys on ostanut myös muita yrityksiä. Olemme siis jonkinlaisessa jatkuvassa sulautumisen tilassa.
Näin yrityskaupan positiivisesti. Toivoin, että muutos tapahtuisi vikkelästi ja parantaisi tilannettani töissä – olin jo hetken ollut turhautunut työpaikkaani. Sulautuminen on kuitenkin ollut todella hidasta ja kestänyt kauan. Työntekijät on jätetty jollain tavalla oman onnensa nojaan. Monen työtehtävät ja toimenkuvat ovat menneet täysin uusiksi, mutta jokaisen on pitänyt selvittää itse, mitä muutos omalla kohdallaan tarkoittaa. Erilaisissa infotilaisuuksissa olemme kyllä ehtineet rampata, mutta kukaan ei ole auttanut jalkauttamaan muutossuunnitelmia.
Olen silti edelleen optimistinen. Yrityskauppa mahdollistaa minulle esimerkiksi paremmat kehitysmahdollisuudet urallani.”
Hyvä esimies, avoimuus ja työntekijän arvostaminen sitouttavat työntekijän – kiinteistöpalvelu- ja konealan työntekijä
“Olen kokenut kaksi yrityskauppaa. Ensimmäisessä tilanteessa olin kolme vuotta töissä pienessä perheyrityksessä. Pääsin tekemään siellä monipuolisesti kaikkea esimiehenä toimimisesta tarjouspyyntöjen tekemiseen. Kun omistajat myivät yrityksen alalla toimivalle suuryritykselle, minulle ei ollut enää tarjolla samanlaista työnkuvaa ja palkkakin olisi tippunut. Päätin irtisanoutua melkein välittömästi. Uusi esimieskin oli raivostuttava tyyppi. Jos minut olisi vastaanottanut mukavampi esimies, olisin saattanut jäädä. Onneksi elämäntilanteeni oli asuntolainan ja muun suhteen sellainen, että pystyin irtisanoutumaan.
Toinen yrityskauppa sujui minusta paremmin. Olin siinä työpaikassa viisi vuotta – kolme vuotta niistä yrityskaupan jälkeen. Saman alan suurempi yritys osti meidät ja muita pieniä yrityksiä ja kaikki meidät sulautettiin yhdeksi yritykseksi. Alkuperäisen työpaikkani omistajat olivat hyvin avoimia myynnistä. Meille työntekijöille kerrottiin kaikki.
Uudessa työpaikassa järjestettiin juhlat sulautumisen jälkeen. Niissä kaikki pääsivät tutustumaan toisiinsa. Minulle tuli juhlien järjestämisestä ja muusta työnantajan toiminnasta sellainen olo, että työntekijöitä arvostetaan. Se vaikutti positiivisesti työilmapiiriin. Työni ei muuttunut kaupassa ja sulautumisessa oikeastaan mitenkään. Alalla oli silloin tiukka tilanne taloudellisesti ja moni irtisanottiin yt-neuvotteluissa. Minä säästyin siltä.”
