Artikkeli
Julkaistu 20.11.2019 | Päivitetty 28.02.2023
Miten teen hyvän työhakemuksen?
Ammatikseen työnhakijoita valmentava Susan Calonius kertoo, miten syntyy hyvä työhakemus.
UP! Partnersilla työnhakijoita valmentava Susan Calonius kertoo, että hyvän hakemuksen on mahduttava yhdelle sivulle, eli kappaleita tulee kolme, maksimillaan neljä.
”Ensimmäisessä kappaleessa hakija kertoo, miksi kyseinen organisaatio ja tehtävä kiinnostaa häntä. Seuraavaksi hän laittaa lyhyen intron osaamisesta, jota hänellä on tarjota siihen tehtävään”, Calonius sanoo.
Toisessa kappaleessa kannattaa kertoa laajemmin osaamisesta, jonka on saanut työkokemuksen ja koulutuksen avulla ja mitä hyötyä eli lisäarvoa tästä osaamisesta olisi työnantajalle.
Kolmannessa kappaleessa hakija kuvailee henkilökohtaiset vahvuutensa työntekijänä. Niitä on hyvä tarkentaa sen mukaan mitä työpaikkailmoituksessa haetaan.
Miten voin konkretisoida omaa osaamistani hakemuksessa?
”Kaikki tarinat ovat hakemuksessa tosi hyviä. Kun kertoo vahvuuksistaan, pitäisi välttää adjektiivilitaniaa. Esimerkiksi jos hakija on tunnollinen, on parempi kertoa, miten se näkyy työnteossa. Voi myös kertoa, jos tunnollisuudesta on saanut joltain kollegalta tai opettajalta hyvää palautetta”, Calonius toteaa.
On hyvä myös kertoa, jos on saanut tietyllä osaamisella jotakin aikaan, eli mitä hyötyä osaamisesta on jo ollut.
Millä tavalla voin tuoda esille omaa persoonaani?
”Suosittelen kovasti, että ihmiset uskaltaisivat tehdä video-CV:n, koska siinä persoona on helppo tuoda esille. Esimerkiksi on eri asia kirjoittaa paperille olevansa positiivinen kuin että videolla positiivisuus välittyisi heti”, Calonius neuvoo.
Videohakemuksenkin on oltava sisällöllisesti todella hyvä. Videoon tehdään niin sanottu hissipuhe, jossa kerrotaan, kuka hakija on ammatillisesti, mitä osaamista hänellä on ja mitä lisäarvoa siitä osaamisesta olisi työnantajalle.
Videohakemus kannattaa höystää osaamistarinalla, esimerkiksi kertoa vaikeasta asiakaskohtaamisesta ja siitä, miten hyvin tilanteen on hoitanut. Video saa olla maksimissaan 2 minuuttia, mutta vielä parempi jos se on vain minuutin mittainen.
”Tietysti videon tekemistä saattaa jännittää niin paljon, ettei persoonallisuus tule esiin. Siinä tapauksessa voi harkita muita tapoja tuoda esille luonnettaan. Jos hakee vaikka myynnilliseen tai luovaan tehtävään, voi tehdä työhakemuksesta normaalia luovemman. Kannattaa kuitenkin yrittää tehdä video, sillä mitä enemmän kameran edessä on, sitä helpommaksi se muuttuu”, Calonius sanoo.
Calonius muistuttaa, ettei työhakemusta tarvitse kaikkien kirjoittaa yhdellä ja samalla tavalla. Voi vaikka käyttää omaa murrettaan ja erottua sillä tavalla muista.
Voinko kääntää puutteitani vahvuuksiksi?
Susan Calonius toteaa, että työelämän muuttuessa turvattomammaksi työnantajille ei enää ole ongelma, jos työhistoriassa on aukko. Lähtökohtaisesti aukkoja ei kannata mitenkään peitellä. Jos on esimerkiksi ollut pitkään työttömänä, voi harkita osaamispohjaista ansioluetteloa. Siinä voi kertoa mitä on oppinut esimerkiksi harrastuksissa tai vaikka vapaaehtoistoiminnassa.
Ei pidä tuijottaa vain työhistoriaa ja kuvitella, että se on ainoa oikea tapa kertoa osaamisesta. Jos on vastavalmistunut, voi miettiä vaikkapa millaista osaamista opiskelijatoiminnasta on kertynyt.
”Me suomalaiset ajattelemme liikaa työnhakijoina, että enhän minä nyt voi hakea tuota, kun ei ole tarpeeksi kokemusta tai kun on aukkoja työuralla. Monihan on työttömyysaikana harrastanut enemmän ja siten hyödyntänyt ylimääräistä aikaa. Sitä kautta on ihan varmasti tullut lisää kokemusta”, Calonius rohkaisee.
Miten eri aloilla hyvät työhakemukset eroavat toisistaan?
Kaikkien alojen hakemusten perussapluuna on sama. Kuitenkin jos hakee markkinointitehtävään, silloin tekstin pitää olla myyvempää ja irrottelevampaa ja hakemuksen on hyvä näyttää visuaaliselta. Haettaessa taas esimerkiksi kunnalle käytetään hieman virallisempaa kieltä. Ylipäätään, jos hakee paikkaan, jossa työnantaja olettaa työntekijän olevan virallinen, pitää hakemuksenkin sitä olla.
”Hakemukset räätälöidään pitkälti työnantajan mukaan. Kannattaa niin sanotusti tehdä läksyt ennen työhakemusta, eli tutkia tarkkaan mitä arvoja työnantajalla on ja millaista heidän toimintansa on”, Calonius muistuttaa.
