Onko sinulle koskaan käynyt niin, että kiireisen vuoden jälkeen loma alkaa, ja heti ensimmäisinä päivinä iskee flunssa tai muu sairaus? Tämä on harmillisen yleistä, mutta onneksi loman saa tällöin siirtää pidettäväksi myöhemmin – kuitenkin vasta omavastuuajan eli sairauskarenssin jälkeen. Mutta mitä sairauskarenssi tarkoittaa, kuinka pitkä se on ja miten se vaikuttaa loman siirtämiseen?
Mikä sairauskarenssi on?
Sairauskarenssi eli omavastuuaika tarkoittaa sitä, että ensimmäiset sairauspäivät työntekijä joutuu sairastamaan niin sanotusti omaan piikkiin eikä lomapäiviä voi siirtää pidettäväksi myöhemmin, kun on taas terve. Työntekijä voi siis menettää osan lomapäivistään, jos sattuu käymään niin huono tuuri, että sairaus iskee juuri loman aikana.
Milloin karenssi tulee ja kuinka pitkä se on?
Sairauskarenssi voi tulla vain silloin, jos sairastuu loman jo alettua. Jos työkyvyttömyys on alkanut jo ennen lomaa, ei omavastuuta tule, vaan lomaa voi pyytää siirrettäväksi heti ensimmäisestä sairastumispäivästä lähtien.
Omavastuuajan pituus riippuu siitä, paljonko sinulle on kertynyt lomaa. Karenssia ei tule lainkaan silloin, jos lomaa on kertynyt enintään 24 päivää eli 4 viikkoa. Jos loma on kertynyt yli 24 päivää, ovat omavastuupäiviä kaikki 24 päivää ylittävät päivät; Jos lomaa on 25 päivää, on omavastuupäiviä 1 ja jos lomaa on 26 päivää, on omavastuupäiviä 2 ja niin edelleen. Enimmillään omavastuupäiviä voi olla 6 silloin, kun työntekijälle on kertynyt täydet 30 päivää eli 5 viikkoa lomaa. Työntekijä voi siis menettää enimmillään yhden lomaviikon sairastuessaan lomansa aikana.
Miten omavastuupäivät lasketaan?
Omavastuupäivien ei tarvitse olla peräkkäisiä päiviä vaan myös yksittäiset sairauspäivät otetaan huomioon, ei kuitenkaan sunnuntaita. Samana vuonna ansaittujen kesä- ja talviloman sairauspäivät lasketaan yhteen.
Miten toimin, jos sairastun tai joudun leikkaukseen lomalla?
Työntekijän pitää aina itse pyytää loman siirtoa. Sairastumisesta on usein hyvä ilmoittaa heti eikä vasta töihin palatessa, vaikkei omavastuupäivät vielä olisi täynnä. Pyyntö on hyvä tehdä myös kirjallisesti esimerkiksi sähköpostilla. Työnantaja voi vaatia toimittamaan lääkärintodistuksen, vaikka muutoin käytössä olisikin omailmoitusmenettely.
Loman siirtoa voi pyytää jo etukäteen silloin, jos työntekijä tietää joutuvansa loman aikana sellaiseen leikkaukseen tai muuhun vastaavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön. Sairauskarenssia ei tule, jos työntekijä ilmoittaa asiasta työnantajalle ennen loman alkamista.
Koska saan pitää siirretyn loman?
Siirretty loma pidetään kuten lomat muutenkin, eli kesäloma 30.9. mennessä ja talviloma 30.4. mennessä tai jos se ei ole mahdollista, seuraavan kalenterivuoden lomakauden aikana. Viimeistään loma on annettava seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä. Eli esim. kesän 2022 aikana sairauden vuoksi siirretty loma voidaan pitää vielä 31.12.2023 mennessä. Jos työkyvyttömyys jatkuu vielä silloinkin, voidaan saamatta jäänyt loma korvata lomakorvauksella.
Loman pitämisestä voidaan sopia, mutta viime kädessä työnantaja voi päättää ajankohdan. Työnantajan on ilmoitettava siirretyn loman ajankohta kahta viikkoa ennen loman alkamista tai, jos tämä ei ole mahdollista, viimeistään viikkoa ennen loman alkamista.
Karenssin laillisuus vahvistettu EU-tuomioistuimessa
Euroopan unionin tuomioistuin vahvisti marraskuussa 2019, että Suomen vuosilomalaki on sairauskarenssin osalta laillinen ja EU-oikeuden mukainen, kunhan työntekijälle turvataan oikeus työaikadirektiivin takaamaan neljään lomaviikkoon. Kanteen taustalla oli Erton, SuPerin ja Tehyn aiempi yhteinen neuvottelujärjestö TSN ry. Se vaati Suomen työtuomioistuimessa nostamassaan kanteessa vahvistettavaksi, että EU-oikeuden mukaan työntekijällä tulee aina olla oikeus siirtää sairauslomansa kanssa päällekkäin menevä vuosiloma pidettäväksi myöhemmin ilman omavastuuta. Työtuomioistuin pyysi asiassa ennakkoratkaisua Euroopan unionin tuomioistuimesta, joka siis vahvisti sairauskarenssin olevan laillinen. Näin ollen karenssia koskevia sääntöjä tulee siis edelleen noudattaa.