Artikkeli
Julkaistu 25.09.2019 | Päivitetty 06.03.2023
Mistä tukea työhön?
Työelämässä voi törmätä termeihin, kuten mentorointi, coaching ja fasilitointi. Mitä ne tarkoittavat – entä millaista apua niistä voi saada?
Mentorointi
Mentoroinnissa toisensa kohtaavat kokenut työelämän konkari, mentori, ja nuori, kenties juuri valmistunut tai uuteen rooliin siirtynyt ohjattava, aktori. Mentoroinnin tavoite on siirtää työelämässä tärkeitä tietoja, taitoja ja kokemusta sukupolvelta toiselle. Mentorointi ei ole vain lämpimikseen juttelua, vaan tavoitteellinen prosessi. Esimerkiksi Suomen Mentorit ry:n mentoriohjelma kestää vuoden, ja sinä aikana mentori ja aktori tapaavat toisiaan vähintään kahdeksan kertaa. Mentoroinnin tavoitteet ja teemat perustuvat aktorin toiveisiin ja tarpeisiin. Mentori ja aktori ovat usein samalta alalta.
Milloin?
Kun ohjattavalla on tarve kirkastaa oman työn arjen todellisuutta, sen ilmiöitä ja mahdollisuuksia tai uutta rooliaan. On olemassa myös esimerkiksi käänteismentorointia, jolloin nuorempi, kenties hiljattain valmistunut kollega valottaa alan uusia tuulia konkarille.
Coaching
Coaching on prosessi, jossa coach auttaa asiakasta kirkastamaan tavoitteensa ja löytämään tavat toteuttaa muutos, esimerkiksi kehittymään paremmaksi esimieheksi tai parantamaan ammatillista itsetuntoaan. Coach ei konsultoi eli neuvo, sillä hänen rooliinsa ei kuulu olla työn sisällön asiantuntija. Hän onkin usein alan ulkopuolelta. Coach auttaa yksilöä tai ryhmää muutoksen toteuttamisessa oivalluttavien kysymysten ja erilaisten harjoitusten avulla. Prosessi on usein tiivis, se kestää kenties 2–4 viikkoa ja tapaamisia on tyypillisesti kerran viikossa noin tunnin kerrallaan.
Milloin?
Kun työssä tai työyhteisössä on jokin tietty asia, jonka halutaan olevan toisin, tai on tavoite, jonka saavuttamiseen kaivataan ulkopuolista tukijaa. Coach auttaa asiakasta määrittelemään tavoitteen, tunnistamaan voimavarat, tekemään suunnitelman ja toteuttamaan sen.
Valmennus
Valmennus ja koulutus ovat nykymuodossaan lähellä toisiaan. Valmennuksessa keskitytään tiettyyn teemaan, kuten ajanhallintaan, ravitsemukseen tai työnhakuun. Valmentaja on aiheen asiantuntija. Valmennus voi olla niin yksilö- kuin ryhmämuotoista. Valmennuksessa uutta taitoa harjoitellaan käytännön harjoitusten ja tehtävien avulla, ja valmentaja välittää asiakkaalle tietoa tavoitteena vahvistaa osaamista. Asiassa edetään kuitenkin usein yksilöllisen suunnitelman mukaan, asiakkaan tilanne ja tavoite huomioiden. Esimerkiksi uravalmennuksessa valmentaja kertoo hyvän CV:n ominaisuuksista, valmennettava itse tekee omannäköisen CV:n ja saa siitä palautetta valmentajalta.
Milloin?
Silloin kun tarvitaan uutta tietoa ja osaamista jostakin rajatusta, ennalta määritellystä aiheesta. Erilaisia valmennuksia on tarjolla esimerkiksi verkkokursseina.
Työnohjaus
Työnohjauksessa asiakas tai ryhmä reflektoi eli pohtii omaa työtään, rooliaan ja työn eri ulottuvuuksia koulutetun työnohjaajan avustuksella. Tavoitteena on suoriutua työn perustehtävistä paremmin ja ehkäistä kuormittumista. 1,5–3 tunnin tapaamiset pidetään usein noin kuukauden välein, esimerkiksi tiimin tai yksikköjen esimiesten kesken, ja työnohjausprosessi voi kestää vuosia. Työnohjauksen tavoitteena voi olla myös varmistaa työn laatu, jolloin ohjaaja on alan sisältä. Näin on usein esimerkiksi sote-alalla silloin, kun ohjauksessa käsitellään vaativia asiakastapauksia eli keissejä. Työnohjaaja voi olla toiselta alalta, jolloin on mahdollista ottaa ohjaukseen toisenlaista etäisyyttä.
Milloin?
Työnohjausta käytetään paljon aloilla, joilla on kuormittumisen riski, kuten mielenterveys- ja päihdetyössä. Työnohjaus on parhaimmillaan ennaltaehkäisevää. Kriisiytyneissä tilanteissa voidaan tarvita työyhteisösovittelua.
Fasilitointi
Fasilitointi tulee sanasta facilis eli helppo – fasilitaattorin tehtävä on siis helpottaa ryhmän työtä. Fasilitoija ei osallistu sisällön käsittelyyn, vaan hän on oivalluttavan prosessin asiantuntija, joka valitsee harjoitukset ja työskentelytavat ryhmän tavoitteen mukaan. Asiantuntemus ja omistajuus aiheesta on ryhmällä, ja fasilitoija auttaa ryhmää saamaan ne konkreettiseen muotoon niin, että koko ryhmän potentiaali on käytössä. Hyvällä fasilitaattorilla on takataskussaan runsaasti menetelmiä, kuten World Cafe tai me-we-us, joita hän pystyy käyttämään joustavasti tarpeen mukaan. Fasilitointitilaisuus voi kestää 10 minuutista useisiin päiviin.
Milloin?
Kun ryhmän tarvitsee tuottaa jokin konkreettinen tuotos, esimerkiksi toimintasuunnitelma tai ohjeistus. Fasilitointia käytetään myös muun muassa strategian jalkauttamiseen. Keskeistä on auttaa ryhmää saavuttamaan päämääränsä.
