Rohkeus ei ole yksilön oma asia
“Nyt on muodikasta puhua rohkeudesta, mutta tässä keskustelussa yksilöä vastuutetaan paljon, jopa syyllistetään. Itse näen rohkeuden moraalisena hyveenä, jonka avulla pyritään voittamaan pelkoja ja tavoittelemaan eettisesti tärkeitä ja merkittäviä työyhteisön asettamia tai yksilön itse asettamia tavoitteita. Eettisyys ja oikeudenmukaisuus kuuluvat rohkeuteen. On ihan mahdotonta, että yksi rohkea ihminen voisi toteuttaa tavoitteensa, jos muu yhteisö ei tue häntä. Työyhteisöllä on iso vastuu rohkeuden sallimisessa ja ylläpitämisessä.”
Rohkeus näkyy yllättävissä tilanteissa
“Rohkea tuntee oman asiantuntemuksensa rajat. Esimerkiksi rohkea lentokoneen kapteeni pystyy kääntymään takaisin rajumyrskyn edessä lentoyhtiön ja matkustajien asettamista aikataulupaineista huolimatta. Rohkeus tuleekin usein esiin epäjatkuvuuskohdissa, yllättävissä tilanteissa, kun ihmiseltä tarvitaan jotain muuta kuin mitä tavallisena arkipäivänä edellytetään.
Rohkea pystyy kriittiseen itsearviointiin. Hän osaa ja uskaltaa arvioida omaa osuuttaan työyhteisön toiminnassa, ja tarvittaessa muuttaa omia työtapojaan. Silloin kun on kiire, tämä on vaikeaa ja haastavaa. Silloin keskustelu menee helposti muiden, varsinkin johdon, syyttelyksi.”
Rohkeus tarvitsee rajat, paitsi myyteissä
“Rohkeuden ymmärtämisessä sen rajojen ymmärtäminen on tärkeää. Myyttisessä rohkeudessahan sankarilla ei ole mitään rajoja. Todellisuudessa työyhteisöissä rohkeita päätöksiä joutuu koko ajan punnitsemaan muiden tavoitteiden asettamia rajoja vasten.
Poikkeuksellisissa tilanteissa pitää myös olla rohkeutta arvioida tilanne uudestaan ja lähteä toimimaan uudella tavalla. Esimerkiksi koronakriisissä moni pienyrittäjä on tehnyt rohkeita avauksia ja löytänyt uusia tapoja toimia. Tällaista rohkeutta ei kuvata sankaritarinoissa. Silloin kun ollaan uudessa tuntemattomassa tilanteessa, vaaditaan erityisesti rohkeutta toimia toisin kuin ennen.”
Avoin keskustelu on rohkeuden merkki
“Omasta mielestäni rohkea työyhteisö on sellainen, jossa työn tekemisen periaatteet on yhteisesti puhuttu ja sovittu. Työprojektit kohtaavat erilaisia uhkia. Rohkeassa työyhteisössä halutaan käydä sovituilla tavoilla avointa keskustelua siitä, mistä juuri tässä uhassa on kysymys, mitä se tarkoittaa, miten siihen vastataan ja miten uudessa tilanteessa päästään eteenpäin, vaikka puhe olisi kipeää ja viivästyttäisi projektin valmistumista.
Hyvä esimerkki työyhteisön rohkeudesta tuli esiin hallituksen työskentelyssä koronapandemian aikana. Silloin pääministeri Sanna Marin totesi, että paineen alla saatetaan tehdä vääriä ratkaisuja, mutta on tärkeää arvioida mahdolliset virheelliset päätökset uudelleen ja oppia niistä.
Avoimeen keskusteluun kuuluu mahdollisuus ja lupa sanoa vastaan ja sanoa ei. Varsinkin silloin jos työ on oman eettisen näkemyksen vastainen.”
Rohkeassa työyhteisössä vähemmän loppuunpalamisia
“Usein työyhteisöstä löytyy yksi tai muutama rohkea vastuuntuntoinen tulisielu, joka vie voimakkaasti asioita eteenpäin. Rohkeassa työyhteisössä he eivät jää yksin, vaan yhteisö jakaa vastuuta. Erityisesti tässä vastuu on heillä, jotka ovat työyhteisössä paremmassa asemassa, esimerkiksi vakituisessa työsuhteessa tai johtavassa asemassa. Kun työyhteisössä kaikki ottavat rohkeasti vastuuta, asioiden eteenpäin vieminen ei jää vain rohkeiden yksilöiden harteille.
Rohkeuteen liittyy vastuuntuntoisuus, ja jos vastuu jää vain yhdelle tai muutamalle yksilölle, siitä seuraa helposti loppuunpalaminen. Uskonkin, että rohkeissa työyhteisöissä loppuunpalamisen riski on paljon pienempi.”
Marja-Liisa Honkasalo toimii kulttuurisen terveyden ja hyvinvoinnin professorina Turun yliopiston kulttuurin ja terveyden tutkimusyksikössä. Hän on lääketieteellisen antropologian ja sosiologian dosentti Helsingin yliopistossa.
