Tilapäinen vapaa tai lyhennetty työaika voi olla irtiotto työstä tai välttämätön tarve elämäntilanteen vuoksi. Joku saattaa haluta rytmittää työaikansa uusiksi esimerkiksi pienten lasten, sairastuneen lähisukulaisen tai kiinnostavien opintojen vuoksi.
Hyviä keinoja työtuntien rytmittämiseen voivat olla myös etätyöt tai liukuva työaika.
Myös työaikapankkia voi hyödyntää, kun haluaa muokata työelämää sopimaan muuhun elämään paremmin. Työaikapankki tarkoittaa, että tiettyjä rahakorvauksia voidaan muuttaa vapaa-ajaksi, säästää työaikapankkiin ja käyttää niitä sitten pidempinä vapaina työnantajan hyväksyminä ajankohtina.
Mitä lyhennetty työaika tarkoittaa?
Lyhennetty työaika tarkoittaa sitä, että työntekijä työskentelee vähemmän kuin työnantajan kanssa on alun perin sovittu. Esimerkiksi osittaisen hoitovapaan tai opintojen vuoksi voidaan sopia, että työntekijä tekee lyhyempää päivää tai viikkoa. Lyhennetystä työajasta voidaan sopia myös heti töiden alkaessa.
Entä tilapäinen vapaa?
Tilapäinen vapaa on palkaton ajanjakso, jolloin työntekijä ei työskentele lainkaan. Tällaisia ovat esimerkiksi opintovapaa tai vuorotteluvapaa. Toki työnantaja voi myöntää työntekijälle myös harkinnanvaraista palkatonta vapaata. Lisäksi eri alojen työehtosopimuksissa on sovittu, missä tilanteissa työntekijällä on oikeus saada tilapäistä palkallista vapaata.
Onko työnantajan pakko suostua, kun työntekijä haluaa muutosta työaikoihin?
Osa-aikatyöhön on suostuttava vain silloin, kun työntekijä haluaa jäädä osittaiselle hoitovapaalle. Jos työntekijä haluaa muusta terveydellisestä tai sosiaalisesta syystä tehdä lyhyempää työaikaa, työnantajan on lain mukaan pyrittävä järjestämään työt niin, että osa-aikatyö on mahdollista.
Jos työntekijä haluaa jäädä osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle, osatyökyvyttömyyseläkkeelle tai osasairauspäivärahalle, työnantajan on ensisijaisesti järjesteltävä työt niin, että osa-aikatyö on mahdollista. Samoin työnantajan on toimittava silloin kun 55 vuotta täyttänyt, työnantajan palveluksessa vähintään kolme vuotta ollut työntekijä haluaa tehdä osa-aikatyötä. Jos työnantaja ei osa-aikatyöhön suostu, on työnantajan perusteltava kieltäytymisensä.
Muut mahdolliset syyt ovat useimmiten harkinnanvaraisia. Niiden osalta työnantajan pitää silti noudattaa yhdenmukaisia periaatteita. Jos jollekin myönnetään enemmän vapaata tai lyhennetään työaikaa vaikkapa opintojen vuoksi, myös muille tulisi myöntää opintovapaata. Työnantajan ei kuitenkaan ole pakko toimia niin. On hyvä muistaa, että harkinnanvarainen vapaa tai työaikojen muuttaminen voi edellyttää työjärjestelyjä työpaikalla ja jos ne eivät onnistu, vapaata ei ole pakko antaa tai työaikoja muuttaa.
Opintovapaata ei voi kuitenkaan suorilta kieltää, vaan se tulee lähtökohtaisesti hyväksyä hakemuksen mukaan, jos työntekijä täyttää opintojensa kanssa opintovapaalaissa olevat edellytykset. Työnantajalla on kuitenkin mahdollisuus siirtää opintovapaan alkamista enintään kuudella kuukaudella tai jos kysymys on harvemmin kuin kuuden kuukauden välein toistuvasta koulutuksesta siihen saakka, kunnes seuraava vastaava koulutustilaisuus järjestetään. Opintojenkin osalta työnantajan kanssa on mahdollista sopia esimerkiksi etätyöstä tai liukuvasta työajasta ja helpottaa näin opintojen sovittamista työarkeen.
