Tuleeko taiteen maisterista taiteilija tai tekeekö hän töitä vain taiteiden ja kulttuurin parissa? Vaikka moni hakeutuu opiskelemaan luovia aloja kiinnostuksesta tiettyyn taiteen alaan, opiskeluaika voi avartaa näkemystä tulevien työmahdollisuuksien suhteen – hyvällä tavalla.
“Valmistuin 2019 taiteen maisteriksi audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelmasta. Olen siis visuaalisen viestinnän asiantuntija. Hakeuduin opiskelemaan alaa, koska minua kiinnosti elokuvien tekeminen. Pian ymmärsin, että media-ala tarjoaisi muutakin kiinnostavaa työtä, vaikka peliteollisuuden ja radion parissa”, kertoo Katri Rantala.
Rantala määritteleekin itsensä media-alan generalistiksi. Tällä hetkellä hänellä on työ Lapin TE-palveluiden viestintäasiantuntijana.
“Enpä olisi opiskeluaikoina uskonut päätyväni valtion virkaan. Työ on todella kiinnostavaa ja pystyn käyttämään siinä hyvin hyödyksi koulutustani: Muun muassa somemarkkinoinnissa on hyötyä visuaalisen viestinnän taidoista. Taidekoulutustaustani ansiosta olen voinut myös haastaa totuttua tekemistä.”
Muuttuva maailma tarvitsee uutta osaamista
Lapin yliopiston Taiteiden tiedekunnassa on laaja tarjonta taiteen ja kulttuurin opintoja. Audiovisuaalisen mediakulttuurin, graafisen suunnittelun, kuvataidekasvatuksen ja teollisen muotoilun opintokokonaisuuksien rinnalla on uusia koulutusohjelmia. Niiden sisällöt ovat vastaus uudenlaisen osaamisen ja muuttuvaan maailman tarpeisiin.
“Vaatesuunnittelun ja tekstiilimuotoilun koulutusohjelma on jatkossa Muoti, tekstiilitaide ja materiaalitutkimus. Painotusta on lisätty muun muassa kestävän sekä eettisen muodin ja tekstiilitaiteen edistämiseen”, Rantala kertoo.
Täysin uusia kandidaatin ja maisterin koulutusohjelmia ovat Kokemuksen muotoilu ja Soveltava taide.
Kokemuksen muotoilu on syntynyt yhteistyössä Matkailututkimuksen oppiaineen kanssa. Tavoite on opettaa suunnittelemaan matkailukokemukseen vaikuttavia ympäristöjä ja viestinnällisiä tuotteita sekä matkailupalveluja.
Soveltavan taiteen opinnot antavat puolestaan valmiudet suunnitella ja toteuttaa taidetta osana julkista sektoria ja elinkeinoelämää. Taide voi toimia näin osana hyvinvointipalveluita, elämys- ja matkailuympäristöjä tai vaikka ohjelmapalveluita.
“Myös maisteriopintoihin on tullut uutta. Esimerkiksi kuvataiteilija voi kouluttautua Taiteen asiantuntijaksi. Se avaa uusia työmahdollisuuksia”, Rantala vinkkaa.
Digmarit tukena jo opiskeluaikana
Rantala liittyi jo opiskeluaikoina Ertoon ja sen jäsenyhdistyksen Digmaritin jäseneksi. Jäsenyys on opiskelijoille ilmainen ilman työttömyyskassan jäsenyyttä ja sisältää samat edut kuin varsinaisillekin jäsenille.
“Olin aluksi myös toisessa ammattiliitossa, mutta Erton halu parantaa luovien alojen työntekijöiden asemaa puhutteli enemmän”, Rantala kertoo.
Hän kannustaa liittymään jäseneksi jo opiskeluaikana, sillä muun muassa vakuutusturvan, lakineuvonnan ja hyvinvointivalmennuksien lisäksi Digmarit tarjoaa rahanarvoisia neuvoja tulevaa uraa ajatellen.
“Meillä on ollut koulutuksia liittyen esimerkiksi Adoben ohjelmien käyttöön ja yrittäjyyteen”, Rantala kertoo.
Rantala näkee tärkeänä myös jäsenyyden kautta kasvavan valveutumisen.
“Opiskelijalle on iso apu, kun hän voi ensimmäisiä työpaikkojaan hakiessa saada alan palkkasuositukset. Luovilla aloilla on vaara ajautua tekemään ilmaista työtä. On hyvä tiedostaa, ettei edes portfoliotaan kartuttaakseen tee ilmaiseksi ja heikennä samalla omaa ja muiden työn arvoa”, Rantala muistuttaa.
