Oma ensimmäinen muistoni luottamusmiehestä on 90-luvun lopulta. Helsingin kaupunginteatterissa tuli minulle, liiton lakimiehelle, selvitettävä asia. Asian tiimoilta kävin mieleenpainuvan keskustelun Helsingin kaupunginteatterin silloisen pääluottamusmies Kärkkäisen kanssa. Kärkkäinen oli kokenut ja laajasti työpaikalla arvostettu pitkäaikainen luottamusmies. Päivätyössään metallimies. Kaikkinensa mukava ja hieno tyyppi.
Puhuimme Kärkkäisen kanssa osaamisesta ja työelämästä. Kuinka hyvä pitää olla, jotta saa työssä jatkaa? Kärkkäinen kertoi tarinan.
Hänen isänsä oli ollut Itä-Suomessa, taisi olla Lieksassa, metsätyömailla ja vastaavilla urakkapomona. Oli aina kerännyt työporukan ja sillä oli sitten urakat tehty. Homma toimi hyvin.
Kerran sitten yksi urakkaporukassa olevista oli kysynyt, että ”miksi sinä aina tuon Erkin otat porukkaan mukaan? Se kun ei oikein osaa eikä juur mitään tee.”
Kärkkäisen isä oli tähän vastannut, että ”ei sellaista urakkaa olekaan, mikä ei yhtä joutomiestä elättäisi.”
Miksi kerron tuon tarinan? Siksi, että luottamusmiesten yksi tehtävä on tuoda työpaikalle inhimillisyyttä ja toimia myös työntekijöiden välillä keskustelijana ja asioiden perustelijana. Ja tässä tapauksessa tietysti isäukko oli osoittanut suurta solidaarisuutta aikana, jolloin sosiaaliturvasta ei ollut tietoa ja työttömyys tarkoitti nälkää.
Kärkkäinen kertoi varmaankin tarinan korostaakseen nuorelle lakimiesplantulle, ettei pienistä virheistä ketään tulisi irtisanoa. Inhimillisyys kuuluu työelämään. Kärkkäinen osasi perustella ja puhua. Hän oli erinomainen arvostettu linkki työnantajan ja henkilöstön välillä. Teki vaikutuksen nuoreen lakimieheen.
Paikallinen sopiminen on työmarkkinoiden kestopuheenaihe. Paikallisen sopimisen keskustelu jää kuitenkin usein ylätason jopa poliittiseksi retoriikaksi, jossa tosiasiat jäävät ideologian varjoon.
Teollisuuden palkansaajien 2021 julkaisemassa Edistys -analyysissä, ”Irti keskitetystä, Kohti paikallista?”, tutkittiin neljää yleisintä paikalliseen sopimiseen liittyvää myyttiä. Tulokset eivät olleet ammattiliitoille, mutta monelle muulle häkellyttäviä.
Analyysissä käsitellyt useimmiten esitetyt neljä myyttiä olivat:
- Suomen työmarkkinat ovat jäykät – tälle ei löytynyt analyysissä tukea.
- Paikallinen sopiminen kasvattaa työllisyyttä - tälle ei löytynyt tälläkään kertaa tukea.
- Paikallinen sopimien lisää tuottavuutta – tälle ei löytynyt näyttöä.
- Paikallinen sopiminen lisää työnantajan valtaa paikallistasolla – tälle löytyi jonkin verran tukea.
Vaikka myytit eivät pidä paikkaansa, on paikallinen sopiminen tärkeä ja kasvava osa suomalaisen työpaikan arkea. Paikallista sopimista tulisi kuitenkin perustella faktoilla fiktion sijaan.
Teollisuuden palkansaajat julkaisi 2021 analyysin työnantajien suhtautumisesta työehtosopimusjärjestelmäämme. Analyysin lopulliseksi nimeksi muokkautui: ”Mainettaan parempi. Yrityspäättäjien näkemyksiä suomalaisesta työmarkkinamallista.
”Analyysin yksi tiedoista oli, että paikallista sopimista halutaan useimmiten lisätä valtakunnallisten työehtosopimusten kautta. Lähes puolet yrityspäättäjistä arvioi paikallisen sopimisen lisäämisen esteeksi sen, että jommaltakummalta tai kummaltakin neuvotteluosapuolelta puuttuu tarvittava osaaminen.
Tällaisten tulosten pitäisi herättää työehtosopimusosapuolet. Ilman luottamusmiehiä ja kummankin osapuolen osaamista emme voi saada lisää paikallista sopimista.
Valtakunnallisten työehtosopimusosapuolten pitäisi yhdessä etsiä keinoja, joilla varmistetaan työpaikkatason osaaminen. Ilman osaamista ei ole toimivaa paikallista sopimista. Tuntuu vähintäänkin oudolta, että joidenkin työnantajajärjestöjen suurena tavoitteena tuntuu olevan luottamusmieskoulutuksen vähentäminen ja samaan aikaan paikallisen sopimisen lisääminen. Tällaisessa toiminnassa ei ole oikein mitään logiikkaa.
Muistetaan: Ilman luottamusmiehiä ei ole paikallista sopimista. Ilman osaamista ei ole turvallista sopimista. Ilman riittävää luottamusmiesten ajankäyttöä ei ole toimivaa luottamusmiesjärjestelmää.
Luottamusmiesjärjestelmää kannattaa tukea ja kehittää. Tavoitteena tulee olla yhdessä tekeminen ja yhdessä sopiminen.
Suomi on liian pieni maa riitelyyn. Suomi on liian pieni maa repimiseen. Pienessä maassa pitää sopia, ei riidellä.
Juri Aaltonen, varapuheenjohtaja, Teollisuuden palkansaajat ry & puheenjohtaja Toimihenkilöliitto Erto
Teksti on Juri Aaltosen 25.1. avauspuheenvuoron pohjalta julkaistu blogikirjoitus
