Vuoden 2021 alusta voimaan tulleella lakimuutoksella pyrittiin suitsimaan kilpailukieltosopimusten väärinkäyttöä. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?
Kilpailukieltosopimus on työntekijän työsopimuksessa oleva ehto, jonka mukaan työntekijä ei saa työsuhteen päättymisen jälkeen rajoitusajan kuluessa mennä kilpailevan yrityksen palvelukseen tai harjoittaa omaan lukuunsa kilpailevaa toimintaa. Rajoitusaika voi olla enintään vuoden pituinen.
Työntekijä ja työnantaja voivat sopia kilpailukiellosta työsuhteen alkaessa tai sen aikana. Kilpailukieltosopimuksen perusteena on kuitenkin oltava erityisen painava syy, joka liittyy työnantajan toiminnan laatuun, liikesalaisuuden säilyttämiseen tai työntekijälle järjestettyyn erityiskoulutukseen.
Kilpailukieltoehtoja käytettiin aiemmin työsopimuksissa hyvin yleisesti. Niitä tehtiin kaikilla aloilla ja usein ilman lainmukaista erityisen painavaa syytä. Kilpailukielto oli myös monissa työsopimuksissa vakioehtona, ja niitä tehtiin jopa suorittavaa työtä tekeville. Tällaiset perusteettomat sopimukset vaikeuttivat työntekijän mahdollisuutta vaihtaa työpaikkaa ja edetä urallaan.
Mikä muuttui?
Työnantajan pitää suoraan lain nojalla maksaa työntekijälle korvausta kilpailukieltosopimuksessa sovitulta rajoitusajalta. Korvauksen suuruus riippuu työntekijän palkasta ja rajoitusajan pituudesta. Jos rajoitusaika on enintään 6 kuukautta, työnantajan on maksettava koko rajoitusajalta korvausta, joka vastaa vähintään 40 % työntekijän palkasta. Jos rajoitusaika on yli 6 kuukautta, olisi korvaus vähintään 60 % palkasta. Rajoitusaika voi kestää enintään vuoden. Työntekijä voi rajoitusaikana tehdä muuta työtä, joka ei kuulu rajoituksen piiriin.
Työnantaja voi irtisanoa kilpailukieltosopimuksen noudattamalla irtisanomisaikaa, joka on vähintään kolmasosa rajoitusajan pituudesta, kuitenkin vähintään kaksi kuukautta. Irtisanomisoikeutta ei ole enää sen jälkeen, kun työntekijä on päättänyt työsopimuksen.
Erton näkemyksen mukaan työnantaja, jonka aloitteesta kilpailukiellosta on sovittukin, ei voi vedota kilpailukieltosopimuksen mitättömyyteen ja siten välttyä korvauksen maksamiselta työsuhteen päättymisen jälkeen. Jos siis kilpailukieltoehdosta on sovittu ja työsuhde on päättynyt, tulee työnantajan maksaa siitä lainmukaista korvaustakin. Kuitenkin samoin kuin ennenkin, kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä.
