Artikkeli
Julkaistu 17.09.2021 | Päivitetty 06.03.2023
Kaikki vahvuudet haltuun
Vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen työpaikalla on hyväksi niin ihmisten kuin yritystenkin hyvinvoinnille. Vahvuuksia on eri lajeja.
Peräti 70 prosenttia työntekijöistä kokee, ettei heidän vahvuuksiaan tunnisteta riittävän hyvin työpaikalla, kertoi muutaman vuoden takainen Työelämän tila -tutkimus. Työpaikkojen kohdalla puhutaankin niin sanotusta osaamishävikistä. Myös yksilötasolla olemme usein ”vahvuussokeita” – onhan huomattavasti paljon helpompi luetella omia heikkouksiaan kuin sitä, missä olemme hyviä.
Hahmotamme turhan usein ammatilliset osaamisemme ja vahvuutemme vain ”virallisten” ammatillisten taitojen kautta, esimerkiksi mitä ohjelmistoja tai laitteita osaamme käyttää. Se kuitenkin paljastaa kaikesta osaamisestamme vain pienen osan.
Ihmisten vahvuuksia ja voimavaroja tutkivan positiivisen psykologian oppien mukaisesti olisi tärkeää huomioida eri vahvuuksien lajit. Monipuolinen kaikkien vahvuuksien käyttö työssä lisää työn imua ja sitoutumista sekä vähentävää stressiä ja sairaspoissaoloja.
Itsensä toteuttaminen omien vahvuuksien kautta lisää myös ammatillista itsetuntoa, pystyvyyden tunnetta, motivaatiota ja innostusta sekä auttaa parempaan ajatteluun, ongelmanratkaisuun ja vuorovaikutukseen.
Mutta millaisia eri vahvuuksien lajeja on olemassa?
1. Kyvykkyydet luovat pohjan
Lahjakkuudet ja kyvykkyydet (talents) viittaavat perinnöllisiin ja melko pysyviin piirteisiin eli jokaisen omiin ”perusasetuksiin”. Temperamentti kertoo esimerkiksi, onko ihminen aktiivinen ja touhukas vai enemmänkin rauhallinen ja harkitsevainen. Ekstrovertti loistaa sosiaalisissa tilanteissa, introvertti asioissa, jotka vaativat pohdiskelua ja analyyttisuutta.
Omien perusasetusten tunnistaminen on paras lähtökohta osaamisen ja vahvuuksien tunnistamiselle ja kehittämiselle. Ympäristö ja tilanne määrittävät, onko jokin kyvykkyys vahvuus vai ei. Suurpiirteisen ihmisen ei kannata hankkiutua pikkutarkkuutta vaativaan työhön ja toisin päin.
Lahjakkuus ei kuitenkaan yksistään tuo onnea. Musikaalisuus ei tarkoita taitoa soittaa tiettyä instrumenttia, vaikka antaa soittotaidolle hyvän pohjan.
2. Taidot opetellaan
Taidot ja osaaminen (skills) tarkoittaa niitä vahvuuksia, joita ihminen hankkii ja kartuttaa elämänsä aikana. Näitä ovat opittavissa olevat taidot, kuten digitaidot, kielitaito, projektiosaaminen, kirjanpitotaito tai taito tuottaa tekstiä.
Osaamista kertyy paitsi kokemuksen myötä työelämässä, myös opinnoissa ja vapaa-ajalla. Musiikkiharrastus voi tuoda paitsi soittotaitoa, myös esiintymistaitoa.
Tulevaisuudessa yhä tärkeämmät yleiset työelämätaidot ovat taitoja, jotka eivät ole ammatista riippuvaisia. Näitä ovat esimerkiksi asiakaspalvelu-, ongelmanratkaisu- ja neuvottelutaidot.
Ammatillinen erityisosaaminen sen sijaan on usein alakohtaista ja saattaa vaatia jo erilaisia sertifikaatteja ja todistuksilla osoitettavaa pätevyyttä, kuten sairaanhoitajan tai lääkärin työssä.
3. Kiinnostuksen kohteet motivoivat
Yksi syttyy liekkeihin numeroista ja jalkapallosta, toinen taas dekkareista ja leipomisesta. Kun saa toimia itseään kiinnostavien asioiden parissa, ihminen kokee oppimisen iloa, luovuutta ja uteliaisuutta.
Kiinnostukset (interests) voivat olla ammatillisia tai yleisiä, ja saattavat muuttua.
Omien kiinnostusten äärelle kannattaakin pysähtyä aika ajoin ja miettiä, mitkä asiat työssä ja elämässä innostavat nyt. Tärkeää on myös tunnistaa, mitkä kiinnostukset ovat alkaneet jo hiipua, ja pyrkiä mahdollisuuksien mukaan tuunaamaan tekemisiään enemmän linjaan sen hetkisten ja nousevien kiinnostusten kohteiden kanssa.
4. Arvot ohjaavat
Arvot (values) vaikuttavat työstä innostumiseen ja sitoutumiseen. Arvot vastaavat kysymykseen ”mikä on tärkeää?” Arvoja voivat olla vaikkapa tasa-arvo, rehellisyys ja vastuullisuus, mutta yhtä hyvin ilo ja huumori tai kunnianhimo ja varakkuus.
Omien arvojen puntarointi on keskeistä työssä jaksaminen kannalta. On kuormittavaa toimia omia arvojaan vastaan, kun taas niiden mukainen työ tuntuu merkitykselliseltä.
Arvojen tunnistaminen auttaa tekemään päätöksiä ja valintoja, kuten lähteekö opiskelemaan opettajaksi vai kirjanpitäjäksi, tai asuuko kerrostalossa vai mummonmökissä. Arvot tulevat näkyväksi myös omien resurssien käytössä eli siinä, mihin ihminen kuluttaa esimerkiksi aikansa, energiansa ja rahansa.
5. Resurssit antavat voimaa
Resurssit ja voimavarat (resources) mahdollistavat vahvuuksien käytön. Mitä hyötyä on esimerkiksi yksilön innovatiivisuudesta, jos sillä ei ole esimiehen ja muun työyhteisön tukea?
Resurssit on vahvuuden laji, joka voi olla myös ulkoinen, kuten säännöllinen palkkatulo tai kiva asunto. Ne ovat aineellisia tai aineettomia tekijöitä, joita ilman oma työn ja elämän sujuminen alkaisi tökkiä hyvin nopeasti tai ei olisi edes mahdollista.
Resursseja ja voimavaroja voi hahmottaa kolmella ulottuvuudella:
- Ensimmäisenä voi miettiä, mitä kaikkea itsellä henkilökohtaisesti on. Näitä resursseja voivat olla vaikkapa toiveikkuus, sinnikkyys, osaaminen, terveys tai hyvä kunto.
- Toisena tulevat elämässä yleiset resurssit, kuten puolison tuki, toimeentulo tai turvallinen yhteiskunta.
- Kolmas ulottuvuus on työn voimavarat: esimerkiksi työn itsenäisyys, esimiehen arvostus, säännöllinen palaute tai kehittymismahdollisuudet.
Usein on helpompi ajatella kaikkea sitä mitä puuttuu, mutta eniten voimaa arkeen antaa kaiken sen huomaaminen, mitä itsellä jo on. Puuttuvien mutta tarpeellisten resurssien kohdalla voi miettiä, miten niitä olisi mahdollista hankkia.
Lähde: Sanna Wenström: Positiivinen johtaminen (PS-kustannus 2020)
