Siirry suoraan sisältöön

Jäikö palkka saamatta – miten siihen tulisi reagoida?

Palkanmaksuvelvollisuus on työnantajan tärkein ja olennaisin työsuhteesta johtuva velvollisuus. Välillä työnantaja erinäisistä syistä laiminlyö tätä velvoitettaan. Mitä silloin kannattaa työntekijänä tehdä?

Kahvikuppi ja kello naisen kädessä
Palkka on korvaus tehdystä työstä. Oli korvaus sitten kuukausipalkkaa, tuntipalkkaa, ylityökorvauksia tai mitä muuta tahansa, tulee se maksaa työntekijälle ajallaan. Työsopimuslain mukaan kuukausipalkkaiselle työntekijälle palkka tulee maksaa työntekemiskuukauden viimeisenä päivänä, jollei toisin sovita. Tuntipalkkaiselle työntekijälle palkka on maksettava kahdesti kuukaudessa. Tarkoista palkanmaksupäivistä sovitaan yleensä työsopimuksessa. Mikäli palkanmaksupäivä osuu viikonlopulle tai muulle sellaiselle päivälle, joka ei ole niin sanottu pankkipäivä, tulee palkka maksaa edellisenä arkipäivänä.  

Jos palkkaa ei näy tilillä palkanmaksupäivänä tai huomaat palkkalaskelmalta, että osa palkasta on jäänyt maksamatta, reagoi siihen viipymättä. Lähetä työnantajan edustajalle, joko omalle esimiehellesi tai suoraan palkanlaskentaan, kirjallisesti reklamaatio tilanteesta tai pyydä vähintään selvitystä siitä, miksei palkka tai tiettyjä palkkaeriä ole maksettu ajallaan. Useimmiten asia ratkeaa jo tässä vaiheessa eikä millekään jatkotoimenpiteelle ole tarvetta. Mikäli selvitys kuitenkin mietityttää tai työnantaja ei reagoi tiedusteluusi, voit Erton jäsenenä olla yhteydessä lakitiimimme työsuhdeneuvontaan.  
 
Tyypillisin lienee tilanne, jossa jokin yksittäinen palkkaerä on epähuomiossa tai laskuvirheen vuoksi jäänyt maksamatta. Työsuhteen aikana työntekijällä on oikeus korkolain mukaiseen viivästyskorkoon, jos palkka tai palkanerä maksetaan myöhässä. Oikeus odotusajan palkkaan ei synny työsuhteen aikaisten palkanmaksun viivästysten vuoksi, mutta sinulle saattaa syntyä oikeus vaatia työnantajalta vahingonkorvausta, jos palkan viivästymisen seurauksena sinulle aiheutuu jotain taloudellisia menetyksiä, esimerkiksi ylimääräisiä lainanhoitokuluja.

Miten loppupalkka kuuluu maksaa työsuhteen päättyessä?  

Työsuhteen päättyessä loppupalkka erääntyy joko työsuhteen päättymispäivänä tai, mikäli sovittu, seuraavana säännönmukaisena palkanmaksupäivänä.  Sinulle saattaa syntyä oikeus työsopimuslain mukaisesti täyteen palkkaan odotuspäiviltä (”odotusajan palkka”), jota voi saada enintään kuudelta kalenteripäivältä, jos loppupalkka tai jokin yksittäinen palkkaerä viivästyy. Viivästyksestä on huomautettava työnantajalle kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Huomautus on syytä tehdä kirjallisesti. Huomautuksen jälkeen työnantajalla on kolme arkipäivää aikaa suorittaa viivästynyt palkkasaatava. Oikeus odotusajan palkkaan alkaa vasta tämän jälkeen.  

Palkkasaatavia voi hakea maksuun palkkaturvasta

Välillä palkanmaksuongelmat, varsinkin toistuvat sellaiset, saattavat kieliä työnantajayhtiön taloudellisista ongelmista sekä mahdollisesti yhtiötä uhkaavasta konkurssista. Mikäli työnantajayhtiö on maksuvaikeuksissa, voi palkkasaatavia hakea maksuun palkkaturvasta. Tällaisessakin tilanteessa työntekijän nopea reagointi on tarpeen, sillä palkkasaatavia on haettava palkkaturvasta kolmen kuukauden sisällä palkkojen erääntymisestä. Jos siis palkanmaksupäivän 15.8. palkka jää maksamatta, hae palkkaturvaa viimeistään lokakuun lopussa.  

Milloin työnantajan palkanmaksulaiminlyönti oikeuttaa työsuhteen päättämiseen? 

Valitettavasti tähän ei ole yksiselitteistä, jokaiseen tilanteeseen sopivaa vastausta. On totta, että työntekijälle voi syntyä oikeus purkaa työsuhde työnantajan palkanmaksuun liittyvien laiminlyöntien vuoksi, jolloin työsuhteen päättyminen katsotaan johtuneen työnantajasta. Tällöin työntekijälle saattaa syntyä oikeus vaatia korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä eikä työsuhteen päättyminen lähtökohtaisesti aiheuta työntekijälle työvoimapoliittista karenssia.
 
Äkkipikaisuksissaan tai harmistuksissaan työsuhdetta ei kuitenkaan kannata lähteä päättämään, sillä purkukynnyksen ylittyminen on harvinaista ja purkuoikeuden käyttö edellyttää, että työnantajalle ensin annetaan tilaisuus tulla kuulluksi. Erton jäsenenä kannattaa konsultoida liiton asiantuntijoita ennen näin radikaaleihin toimiin ryhtymistä.  
Heli Luukkonen
Heli Luukkonen Heli työskentelee Ertossa juristina. Hän auttaa jäseniämme työsuhteisiin liittyvissä asioissa lakineuvonnassamme.

Jaa artikkeli:

Tutustu muihin artikkeleihin