Teksti ja kuvat: HENRI RANTALA
Tekoälysovellukset uivat jatkuvassa määrin arkeemme ja työhömme. Aiheesta rummutetaan jatkuvasti medioissa. Uutuudenviehätys alkaa joidenkin mielessä jo kadota, vaikka jotkut toisaalta vasta aloittelevat tutustumista tekoälyn luomiin mahdollisuuksiin. Voisi kuitenkin ajatella, että aihe on arkipäiväistymässä. ChatGPT on jo lähes kaikille tuttu käsite. Moni on myös törmännyt tekoälyn generoimiin kuviin ja grafiikoihin. Nämäkin ovat vain jäävuoren huippu sovelluksista, jotka kattavat jo monet alat lääketieteestä asiakaspalveluun.
Se on kuitenkin varmaa, että olemme nyt informaatioteknologian laajassa murroksessa, joka on verrattavissa esimerkiksi internetin kehitykseen. Murroksen kokonaiskuvaa on kuitenkin mahdotonta hahmottaa nykyhetkessä. On valtavasti tietoa ja toisaalta suurta epätietoisuutta.
Kukaan ei oikeasti tiedä, mihin tekoäly tulevaisuudessa kykenee ja mihin sitä voidaan hyödyntää täydessä potentiaalissaan. Tämä voi aiheuttaa myös pelkoa esimerkiksi oman ammatin tulevaisuudesta, kuten teollisen vallankumouksen alkumetreillä, jolloin koneet alkoivat korvata käsityötä. Aivotyö on ollut toistaiseksi koneiden kaappaukselta suojattu, mutta nyt se on ainakin teoriassa muuttunut.
Todennäköisenä voidaan kuitenkin pitää, että aivotyömme ei katoa, mutta muuttaa radikaalisti muotoaan erilaisten "apuälyjen" ujuttautuessa työkalupakkeihimme.
Graafisena suunnittelijana esimerkiksi oma työnkuvani on jo nyt saanut aivan uusia muotoja. Tekoälyn luomat kuvat ja grafiikat toimivat tehokkaina ja nopeina luonnoksina ja toimivat osviittana lopulliselle työlle. Osa "luonnoksista" on ollut jo niin laadukkaita, että ne ovat päätyneet lopputuotteiksi asti.
Keskustelussa on ollut kuitenkin jo pitkään tekijänoikeudellinen haaste siitä, kuka omistaa muiden töistä "oppinsa" sumeilematta ammentavien tekoälysovellusten tuotteet. Tekijänoikeuslainsäädäntö on jäljessä, joten se toki rajoittaa työkalujen käyttöä. Tämän suhteen on odottava ja varovainenkin tunnelma.
Väistämättä syntyy kuitenkin haasteet alkuperäisyydestä, tekijänoikeuksista ja inhimillisestä osallistumisesta suunnitteluun. Lisäksi tekoälyllä voi olla taipumus toistaa olemassa olevia malleja, mikä voi rajoittaa innovaatiota. Siksi tasapainon löytäminen tekoälyn ja ihmisen luovuuden välillä on tärkeää kaikessa suunnittelussa.
Puhtaan käsityön arvostus ei ole kadonnut vuosikymmenien saatossa, vaikka koneet tekevät samoja tuotteita halvemmalla ja tehokkaammin. Siitä on tullut ehkä jopa entistä arvostetumpaa, vaikka oman leivän ansaitseminen käsityöllä onkin lähtökohtaisesti hyvin epätodennäköistä.
Voiko myös puhtaasta aivotyöstä ilman koneälyä tulla lähtökohtaisesti korkeasti arvostettu harrastus mutta ani harvojen leipä? ■
Webinaarit tekoälytyökaluista ke 6.3.2024 klo 16:30 ja ke 20.3.2024 klo 16:30. Vielä ehdit ilmoittautua tästä linkistä ti 5.3. asti!
