Hyvä vuorovaikutus syntyy luottamuksen ilmapiirissä
“Viestinnän ja vuorovaikutuksen onnistuminen vaatii luottamuksen ilmapiiriä ja psykologista turvallisuutta. Silloin syntyy myös hyvää vuoropuhelua.
Suuri osa työyhteisön ongelmista johtuu siitä, että emme puhu asioista, mistä pitäisi, puhumme liian myöhään tai keskustelemme väärällä tavalla. Projektin onnistumistakin voi ennakoida siitä, miten toimitaan, kun tulee erimielisyyksiä. Saako eriäviä mielipiteitä ilmaista, puhutaanko niistä ja millä tavoin niistä puhutaan?
Kun eriävistä mielipiteistä keskustellaan ja keskustelulle on yhteiset pelisäännöt, niistä ei seuraa vaikeuksia.”
Tunnesiteen luominen auttaa vuorovaikutuksessa
“Hyvä vuorovaikutus testataan muutos- ja päätöksentekotilanteissa, jotka ovat usein paineistettuja. Se minkä itse koen helpoksi, ei välttämättä ole sitä toiselle. Tunnesiteen luominen helpottaa vuorovaikutusta: Mieti, mihin voit samastua keskustelukumppanissa tai mitä hänessä arvostat. Kun luot tunnesiteen, se näkyy myös omassa äänensävyssäsi ja eleissäsi ja edistää vuorovaikutusta positiivisesti.
Jokaisessa konfliktissakin on aina tarina, josta näen itse vain osan. Osaanko katsoa ohi epätoivotun reaktion ja ymmärtää asioita sen taustalla? Tämä on keskusteluälykkyyttä ja auttaa pitämään tunnesidettä ja keskustelua yllä.”
Epäonnistuneetkin vuorovaikutus- ja viestintätilanteet ovat korjattavissa
“Aina vuorovaikutus- ja viestintätilanteet eivät onnistu. Wharton Business Schoolin professori Adam Grantilla on hyvä vinkki: jos epäonnistunut vuoropuhelussa, pyydä siitä jälkikäteen palautetta. Tämä auttaa ylläpitämään keskusteluyhteyttä jopa silloin, kun luottamusta ei tunnu olevan.
Hankalissa keskusteluissa ajaudutaan toisinaan puolustuskäyttäytymiseen. Reaktioina voi olla vetäytyminen, lamaantuminen tai hyökkäys. Silloin toinen on kokenut tilanteen uhkaavaksi. Kun saat palautetta tilanteesta, voit itse vaikuttaa, ettei toiselle syntyisi uhattu olo.”
Etätyö vaatii asioiden sanoittamista ja havaintojen tarkistamista
“Etäkokouksien yleistyessä asioiden sanoittamisen ja havaintojen tarkistamisen tarve lisääntyy. Omat havainnot ovat aina rajallisia, ja etäyhteydessä korostaa sitä. On myös hyvä erottaa havainnot tulkinnoista ja tarkistaa kysymällä ääneen, tulkitsinko oikein? Vaatii keskustelurohkeutta ja -viitseliäisyyttä tarkistaa asia!”
Vuorovaikutustaidot ovat tulevaisuuden työelämän taitoja
“Tulevaisuuden työelämän taidot liittyvät muun muassa luovuuteen, ajatteluun, tilannetajuun, keskusteluälykkyyteen ja päätöksentekoon. Tilannetajun keskeisiä elementtejä taas ovat tunnetaju ja intuitio. Vuorovaikutustaidot tulevat olemaan tässä keskeisiä. Näitä taitoja ei korvata heti tekoälyn ja robotisaation keinoin.
Tekoäly tuonee tulevaisuudessa näihinkin taitoihin uusia apuja. Esimerkiksi edesmenneen tekoälytutkija Timo Honkelan lanseerama Rauhankone on tällainen mahdollisuus. Sovellukseksi toteutettuna se analysoisi ja neuvoisi muun muassa tekoälyä, tunnetutkimusta ja lingvistiikkaa hyödyntäen, miten toimia oikein vuorovaikutustilanteissa.“
Treenaa ja kehity vuorovaikuttajana
- Pidä vaativissakin tilanteissa mukana sekä suoruus että myötätunto.
- Tarkkaile mitä tapahtuu juuri ennen kuin keskustelu lähtee huonoon suuntaan ja pyri muuttamaan jotain juuri silloin.
- Harjoittele keskustelurohkeutta, vaikkei se aina tunnu mukavalta.
- Kerää ideoita omaan vuorovaikutuksen työkalupakkiin – kokeile jotain uutta!
Helena Åhman on työpsykologian tohtori, tieto- ja rikoskirjailija, valokuvaaja ja yritysjohdon sparraaja, joka yhdistää työssään tiedettä, taidetta, arjen tarinoita ja käytännön vinkkejä. Åhmanin tuorein kirja, Keskusteluälykkyys painetilanteissa, valittiin viime vuonna vuoden parhaaksi bisneskirjaksi.
