Henkilöstöalan palkkakyselyn tulokset 2024
Erton henkilöstöalan palkka- ja työehtokysely toteutettiin syksyllä 2024. Vastaukset on nyt analysoitu. Lue tärkeimmät huomiomme kyselyn tuloksista.
Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille! Kyselyn vastaukset ovat meille ensiarvoisen tärkeitä alan työehtoja kehitettäessä ja niistä neuvotellessa.
Oleelliset poiminnat kyselyn tuloksista:
- Alalla työskentelevien kuukausipalkkaisten vastaajien keskiarvopalkka on 3 456 euroa. Noin puolelle kuukausipalkkaisista maksetaan lisäksi provisiota, jonka suuruus keskimäärin on 941 euroa.
- Suurin osa työehtosopimuksen piirissä työskentelevistä vastaajista työskentelee henkilöstöalan yrityksen omassa toimistossa (83 %) ja 14 % työskentelee vuokratyöntekijänä käyttäjäyrityksessä. Suurin osa vastaajista (83 %) työskentelee asiantuntijatehtävissä toimistotyössä.
- Lähes 90 % vastaajista tekee työtään kokonaan tai osittain etänä. Etätyötä tekevistä 84 % koki etätyön lisäävän työn tuottavuutta ja 78 % koki sen lisäävän työssä jaksamista.
- Vain 30 % vastaajista ilmoitti, ettei tee koskaan ns. harmaata lisä -ja ylityötä eli työnantajan aloitteesta tehtyä säännöllisen työajan ylittävää työtä ilman lisä- ja ylityökorvausta.
- Huolestuttavaa on, että lähes puolet henkilöstöalan työehtosopimuksen piirissä työskentelevistä vastaajista kokee työssä jaksamisensa huonontuneen viime vuoden aikana. Asia kannattaakin ottaa puheeksi työpaikalla.
Alan palkkakehitys
Palkkaukseen vaikuttavat luonnollisesti työtehtävät. Suurin osa työehtosopimuksen piirissä työskentelevistä vastaajista työskentelee henkilöstöalan yrityksen omassa toimistossa (83 %) ja 14 % työskentelee vuokratyöntekijänä käyttäjäyrityksessä. Suurin osa vastaajista (83 %) työskentelee asiantuntijatehtävissä toimistotyössä. Noin 41 %:lla on alan työkokemusta enintään 5 vuotta ja noin 33 %:lla 5–10 vuotta.
Alalla työskentelevien kuukausipalkkaisten vastaajien keskiarvopalkka on 3 456 euroa. Noin puolelle kuukausipalkkaisista maksetaan lisäksi provisiota, jonka suuruus keskimäärin on 941 euroa. Kuukausipalkan keskiarvo on lähes 200 euroa suurempi kuin edellisen vuoden palkkakyselyn tulos. Suuri ero johtunee siitä, että vastaajat eivät ole identtiset viime vuoden vastaajiin nähden ja vastaajien määräkin on suhteellisen pieni, joten kyselyn tuloksissa on luonnollista vuosittaista vaihtelua.
Työssä jaksaminen huonontunut
Lähes 90 % vastaajista tekee työtään kokonaan tai osittain etänä. Etätyötä tekevistä 84 % kokee etätyön lisäävän työn tuottavuutta ja 78 % kokee sen lisäävän työssä jaksamista.
Huolestuttavaa on, että kyselyn perusteella lähes puolet henkilöstöalan työehtosopimuksen piirissä työskentelevistä (48 %) kokee työssä jaksamisensa huonontuneen viime vuoden aikana. Työpaikan henkilöstön kannattaakin varmistua siitä, että työpaikalle on valittu työsuojeluvaltuutettu edustamaan työntekijöitä työpaikan työsuojelua koskevissa asioissa. Työsuojeluvaltuutetun tehtävänä on muun muassa yhdessä työnantajan kanssa edistää työn turvallisuutta ja terveellisyyttä edistäviä toimintatapoja työpaikalla. Liiallisesta kuormituksesta työssä kannattaa ilmoittaa kirjallisesti työnantajalle, sillä silloin työnantajalla on työturvallisuuslain mukaan velvollisuus selvittää ja vähentää kuormitustekijöitä.
Vuosilomat annettava yhdenjaksoisena
Noin 14 % vastaajista ei saanut halutessaan pitää viime kesän kesälomaansa yhdenjaksoisena siten kuin laki edellyttää. Suurimmat syyt liittyivät vastaajien mukaan siihen, ettei työnantaja järjestellyt töitä sisäisesti, jotta yhdenjaksoinen loma olisi mahdollistunut sekä siihen, ettei sijaisia haluttu palkata. Yhdenjaksoinen loma on kuitenkin ehdoton pääsääntö työntekijän suojelun ja palautumisen kannalta. Työnantajan tulee tämä mahdollistaa työntekijöille esimerkiksi lomien ajankohtia porrastamalla ja sijaisia hankkimalla.
Ylitöistä kannattaa vaatia korvausta
Vain hieman alle kolmannes (30 %) vastaajista ilmoitti, ettei tee koskaan ns. harmaata lisä- ja ylityötä eli lisä- ja ylityötä, josta ei anneta työehtosopimuksen mukaista raha- tai vapaa-aikakorvausta. Ylityötä on työ, jota tehdään työnantajan aloitteesta vuorokaudessa yli 8 tunnin ja viikossa yli 40 tunnin. Vastaavasti myös vuorokaudessa yli 7 h 30 minuutin ja viikossa yli 37,5 tunnin tehty työ on korotetulla palkalla korvattavaa lisätyötä ylityörajaan saakka.
Harmaa ylityö on ongelmallista monessakin suhteessa: kun ylityöstä ei vaadita ylityökorvauksia, se antaa työnantajalle väärän signaalin siitä, että työn resursointi on kunnossa, vaikka todellisuudessa näin ei ole. Työehtosopimuksen ylityömääräykset suojaavat työntekijää liian pitkiltä työajoilta. Lisäksi työehtosopimuksen ylityötä koskevat määräykset varmistavat, että työntekijä saa asianmukaisen korvauksen tekemästään ylimääräisestä työstä ja vapaa-ajastaan joustamisesta. Työpaikalla kannattaakin jo etukäteen ottaa puheeksi se, miten toimitaan, jos työ vaatii ylityön tekemistä: keneltä pyydetään lupa ylitöihin tai jos lupaa ei ole, mitä jätetään tekemättä, jos työaika ei riitä kaikkien tehtävien tekemiseen. Ylimääräisestä työstä sovittaessa kannattaa mahdollisuuksien mukaan etukäteen selkeästi sopia, että työstä maksetaan myös ylityökorvaus, jos ylityörajat ylittyvät. Näin vältetään myöhemmät epäselvyydet ja erimielisyydet.
Määräaikaiset työsuhteet alalla
Kyselyyn vastanneista noin 7 % työskentelee määräaikaisissa työsuhteissa. Määrä on samaa suuruusluokkaa kuin viime vuonna. Määräaikaisille työsuhteille on oltava tällä hetkellä lain mukainen perusteltu syy. Suomen hallitus suunnittelee enintään vuoden kestävien määräaikaisten työsopimusten tekemisen sallimista ilman perusteltua syytä. Esitetty lakiuudistus ei ole vielä voimassa, mutta jos se tulee voimaan, seuraamme Ertossa tiiviisti, miten määräaikaisten työsuhteiden määrä alalla kehittyy.
Epäkohdat puheeksi
Mahdolliset epäselvyydet palkkauksessa kannattaa ottaa mahdollisimman pian puheeksi työnantajan kanssa, jotta virheet voidaan korjata nopeasti. Erton jäsenenä saat luottamusmiehen tai liiton tuen neuvotteluihin työnantajasi kanssa. Jo tämän vuoksi Erton jäsenyys kannattaa.
Jäsen, ole yhteydessä, me autamme!
Olethan yhteydessä lakitiimimme työsuhdeneuvontaan, jos haluat kysyä omasta palkastasi tai työehdoistasi tai jokin muu asia mietityttää työhösi liittyen. Kaikki jäsentemme yhteydenotot ovat luottamuksellisia emmekä koskaan ole työnantajaan yhteydessä ilman suostumustasi.
