Orpon hallitus toimii oikein tavoitellessaan työllisyyden parantamista ja julkisen talouden korjaamista. Velkaantuminen pitää saada kuriin. Työllisyyttä tarvitaan lisää. Talouskasvussa ja tuottavuudessa on parannettavaa. Kun katsomme faktoja, maan hallitus on kuitenkin onnistunut lähinnä sosiaaliturvan leikkaamisessa, verotuksen kiristämisessä, lisävelan otossa ja työntekijän aseman heikentämisessä.
Hallitusohjelma väittää korjaavansa julkista taloutta 100 000:lla lisätyöllisellä. Lisätyöllisten lasketaan parantavan julkista taloutta noin kahdella miljardilla.
Työllisyystavoitteen toteutuminen
Orpon hallituksen tavoite 100 000:sta lisätyöllisestä on käynnistynyt murskaavan huonosti. Työllisyys on heikentynyt Orpon hallituskaudella lähes 50 000 työllisellä. Suomen työllisyyskehitys on ollut EU-maiden heikointa eikä taloussuhdanne selitä tilannettamme kuin osin.
Hallitus on muun muassa heikentänyt kotimaista kysyntää ja työllisyyttä korottamalla arvonlisäveroa ja luomalla epävarmuutta työmarkkinoille. Rakennusalan ongelmia on seurattu tumput suorina.
Jos työllisyys ei parane ripeästi, katoaa Orpon hallituksen talouspolitiikan pohja täydellisesti. Kun työllisyyden lisäämisen piti parantaa julkista taloutta noin kahdella miljardilla, niin 50 000 työllisen menetys heikentää julkista taloutta noin miljardilla. Tässä syntyy miljardin lisäkuoppa hallituksen talouspolitiikkaan. Hallituksen työllisyyden kahden miljardin sopeutus on muuttunut järkyttäväksi kolmen miljardin euron kanjoniksi.
Onko oikeasti tulossa 100 000 lisätyöllistä?
Mistä sitten on kyse, kun tämä 100 000 lisätyöllisen tavoite roikkuu ilmassa ilman tukijalkoja.
Valtiovarainministeriö on arvioinut hallitusohjelman tuottavan noin 78 000 uutta työllistä, ei siis 100 000 lisätyöllistä. Loput 22 000 työllisyystavoitteesta on poliittista toivetta ilman tutkimusdataa. Hallitus toivoo, että vaikkapa palkkakuoppalaki, paikallisen sopimisen uudistus ja lakkosakkojen korotus lisäävät työllisyyttä. Oikeasti tuo 22 000 on puhtaan poliittinen väite ilman tutkimusnäyttöä.
Valtiovarainministeriön arvio hallitusohjelman 78 000 lisätyöllisestä ei sekään kestä kriittistä arviota.
Valtiovarainministeriön laskelmien massiivinen ongelma on tutkimustiedon puute. Meillä ei ole tutkimusdataa siitä, miten hallituksen monet samanaikaisesti toteutettavat sosiaaliturvaleikkaukset vaikuttavat työllisyyteen. Ministeriö on joutunut arvioimaan jokaisen toimen työllisyysvaikutuksen ilman muita samanaikaisia toimia. Käytännössä tämä puute tuhoaa työllisyysarvion numeroiden uskottavuuden.
Yritän pelkistää valtiovarainministeriön laskelmien ongelman:
Ministeriön työllisyysarvio lähtee ajatuksesta, että jos minä jään tänään työttömäksi, niin minä työllistyn huomenna vaikkapa seuraavista syistä: työttömyysturvan omavastuupäiviä on lisätty, työttömyysturva leikkautuu 9 viikon työttömyyden kohdalla 20 % ja työttömyysturvan lapsikorotus on poistettu. Minä siis työllistyn kolmesti.
Minä olen tuossa 78 000 lisätyöllisen joukossa laskennallisesti kolme kertaa. Ongelma luvuissa ei ole oikeasti noin suuri, mutta logiikka on tuo, ja se tuhoaa ministeriön lukujen uskottavuuden.
Ministeriö on varmasti tehnyt arvionsa parasta tieteellistä tutkimusdataa hyödyntäen, mutta samanaikaisten uudistusten työllisyysvaikutuksesta ei vain ole tutkimustietoa. Ministeriö on pystynyt arvioimaan uudistusten vaikutuksen yksi toimi kerrallaan ilman muiden toimien vaikutusta. Näin toimittaessa ei siis huomioida sitä, että sama henkilö ei voi tietenkään työllistyä samaan aikaan vaikkapa kolmesta eri syystä.
Hallitusohjelman 100 000 lisätyöllisen tavoite on ilmakitaran soittoa. Kertaan ongelmat:
1) 22 000 lisätyöllistä 100 000:sta perustuu poliittiseen arvioon ilman tutkimusnäyttöä esimerkiksi palkkakuoppalain ja lakkosakkojen korotuksen vaikutuksesta työllisyyteen ja
2) 78 000 lisätyöllistä 100 000:sta perustuu ministeriön laskelmiin, joissa sama työllinen voi esiintyä useaan kertaan.
Hallituksen toimilla on varmasti työllisyysvaikutusta, mutta ei läheskään 78 000, puhumattakaan 100 000:sta. Väite, että hallitusohjelman toimilla saadaan 100 000 lisätyöllistä on ilmakitaran soittoa, tai suoremmin sanottuna höpöhöpöä. Valitettavasti.
