Siirry suoraan sisältöön

Erton muiden alojen palkkakyselyn tulokset 2024

Erton muiden alojen palkka- ja työehtokysely toteutettiin syksyllä 2024. Lue tärkeimmät huomiomme kyselyn tuloksista.

Mies ja nainen tietokoneen äärellä kahviossa.

Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille! Kyselyn vastaukset ovat meille ensiarvoisen tärkeitä jäsentemme työehtoja kehitettäessä ja niistä neuvotellessa.

Työehtosopimuksen noudattaminen

Suurimmalla osalla vastaajista työsuhteessa noudatetaan jotain työehtosopimusta. Vastaajia oli kymmenien eri työehtosopimusten piirissä. Sopimuksettomilla aloilla eli aloilla, joilla ei noudateta mitään työehtosopimusta, työskentelee noin 18 % vastaajista.  

Alalla, jolla ei ole omaa työehtosopimusta, voidaan sopia noudatettavan Erton Yleistä runkosopimusta. Se takaa työntekijälle ja työnantajalle ennustettavat ja reilut työehdot ja palkankorotukset.

Vastaajista 13 & ei tiennyt, noudatetaanko työsuhteessa jotain työehtosopimusta. Jos asia ei lue työsopimuksessasi, kannattaa työnantajalta kysyä noudatettavasta työehtosopimuksesta, jotta voit varmistua, miten työehtosi määräytyvät.  

Työssä jaksaminen heikentynyt

Viime vuoden aikana työssä jaksaminen on heikentynyt 36 %:lla vastaajista (34 %:lla vastaajista vuonna 2023), kun taas parantunut vain noin 11 %:lla vastaajista. Yleisimpinä työssä jaksamista edistävinä seikkoina vastaajat pitivät esihenkilön tukea (noin 22 % vastaajista), työtuntien vähentämistä (noin 22 % vastaajista), ammatillista lisäkoulutusta (noin 20 % vastaajista) sekä laajempaa työterveyshuoltoa (noin 20 % vastaajista).

Työpaikan henkilöstön kannattaakin varmistua siitä, että työpaikalle on valittu työsuojeluvaltuutettu edustamaan työntekijöitä työpaikan työsuojelua koskevissa asioissa. Työsuojeluvaltuutetun tehtävänä on muun muassa yhdessä työnantajan kanssa edistää työn turvallisuutta ja terveellisyyttä edistäviä toimintatapoja työpaikalla. Liiallisesta kuormituksesta työssä kannattaa ilmoittaa kirjallisesti työnantajalle, sillä silloin työnantajalla on työturvallisuuslain mukaan velvollisuus selvittää ja vähentää kuormitustekijöitä.

Osaamisen ylläpitäminen on paitsi merkittävä työhyvinvointiin liittyvä seikka, myös olennaista työurien pidentämisen kannalta. Koulutuksen tuomat hyödyt kannattaakin ottaa työpaikalla esille ja henkilöstön koulutustarpeita tulee käsitellä työnantajan kanssa myös yhteistoiminnassa vähintään 20 hengen työpaikoilla.

Jos työntekijä haluaa muista sosiaalisista tai terveydellisistä syistä kuin osittaisen hoitovapaan vuoksi tehdä työtä säännöllistä työaikaa lyhyemmän ajan, työnantajan on lain mukaan pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi tehdä osa-aikatyötä. Jos työnantaja kieltäytyy osa-aikatyöstä, hänen on perusteltava kieltäytymisensä.  

Ylitöistä kannattaa vaatia korvausta

Vain noin 29 % vastaajista ilmoitti, ettei tee koskaan ns. harmaata ylityötä eli ylityötä, josta ei anneta työehtosopimuksen tai lain mukaista raha- tai vapaa-aikakorvausta. Ylityön tuntiraja ja siitä maksettavat korvaukset vaihtelevat työehtosopimuksittain, joten omaan työehtosopimuksen ylityömääräyksiin tai sen puuttuessa lain ylityösäännöksiin kannattaa tutustua.

Harmaa ylityö on ongelmallista monessakin suhteessa. Kun ylityöstä ei vaadita ylityökorvauksia, se antaa työnantajalle väärän signaalin siitä, että työn resursointi on kunnossa, vaikka todellisuudessa näin ei ole. Ylityömääräykset ja lain säännökset suojaavat työntekijää liian pitkiltä työajoilta. Lisäksi ylityömääräykset ja -säännökset varmistavat, että työntekijä saa asianmukaisen korvauksen tekemästään ylimääräisestä työstä ja vapaa-ajastaan joustamisesta. Työpaikalla kannattaakin jo etukäteen ottaa puheeksi se, miten toimitaan, jos työ vaatii ylityön tekemistä: keneltä pyydetään lupa ylitöihin tai jos lupaa ei ole, mitä jätetään tekemättä, jos työaika ei riitä kaikkien tehtävien tekemiseen. Ylimääräisestä työstä sovittaessa kannattaa etukäteen selkeästi sopia, että työstä maksetaan myös ylityökorvaus, jos ylityörajat ylittyvät. Näin vältetään myöhemmät epäselvyydet ja erimielisyydet.

Vuosilomat on annettava yhdenjaksoisena

Noin 14 % vastaajista ei saanut halutessaan pitää viime kesän kesälomaansa yhdenjaksoisena siten kuin laki edellyttää. Suurimmat syyt liittyivät vastaajien mukaan siihen, ettei työnantaja järjestellyt töitä sisäisesti, jotta yhdenjaksoinen loma olisi mahdollistunut. Yhdenjaksoinen loma on kuitenkin ehdoton pääsääntö työntekijän suojelun ja palautumisen kannalta. Työnantajan tulee tämä mahdollistaa työntekijöille esimerkiksi lomien ajankohtia porrastamalla ja sijaisia hankkimalla

Määräaikaiset työsuhteet

Kyselyyn vastanneista reilu 12 % työskentelee määräaikaisissa työsuhteissa. Määräaikaisille työsuhteille on oltava tällä hetkellä lain mukainen perusteltu syy. Suomen hallitus suunnittelee enintään vuoden kestävien määräaikaisten työsopimusten tekemisen sallimista ilman perusteltua syytä. Esitetty lakiuudistus ei ole vielä voimassa, mutta jos se tulee voimaan, seuraamme Ertossa tiiviisti, miten määräaikaisten työsuhteiden määrä kehittyy.

Epäkohdat puheeksi

Mahdolliset epäselvyydet palkkauksessa ja muissa työsuhteen ehdoissa kannattaa ottaa mahdollisimman pian puheeksi työnantajan kanssa, jotta virheet voidaan korjata nopeasti. Erton jäsenenä saat pyytäessäsi liiton tuen neuvotteluihin työnantajasi kanssa. Jo tämän vuoksi Erton jäsenyys kannattaa. 

Jäsen, ole yhteydessä, me autamme!

Olethan yhteydessä lakitiimimme työsuhdeneuvontaan, jos haluat kysyä omasta palkastasi tai työehdoistasi tai jokin muu asia mietityttää työhösi liittyen. Kaikki jäsentemme yhteydenotot ovat luottamuksellisia emmekä koskaan ole työnantajaan yhteydessä ilman suostumustasi.

Jaa artikkeli:

Tutustu muihin artikkeleihin