Säästövapaista sopiminen tarkoittaa, että osapuolet saavuttavat asiassa yhteisymmärryksen. Sopimuksessa on mahdollista sopia myös siitä, että säästövapaaseen yhdistetään lisätyöstä ja ylityöstä korvauksena annettava vapaa-aika.
Työntekijällä on halutessaan oikeus säästää 24 päivää ylittävä lomanosa. Oikeus säästämiseen tarkoittaa, ettei asiaan vaadita työnantajan suostumusta. Edellytyksenä säästämiselle on, ettei siitä aiheudu vakavaa haittaa työpaikan tuotanto- tai palvelutoiminnalle. Säästämisoikeus on pääsääntö ja vakavan haitan olemassaoloa arvioidaan säästämishetken tilanteen mukaan eli aiheutuuko itse säästämisestä vakavaa haittaa. Perusteluksi ei siis käy, että säästövapaan pitämisestä aiheutuisi myöhemmin tulevaisuudessa toiminnalle vakavaa haittaa. Näyttövelvollisuus vakavan haitan olemassaolosta on työnantajalla, joka siihen vetoaa.
Säästövapaasta ja säästettävien lomapäivien määrästä pitää keskustella työnantajan kanssa viimeistään siinä vaiheessa, kun työnantaja tiedustelee työntekijöiden lomatoiveita. Työntekijä saa määritellä sen, minä kalenterivuonna tai kalenterivuosina säästövapaa annetaan. Jos työntekijä ja työnantaja eivät pääse yhteisymmärrykseen säästövapaan ajankohdasta, työntekijän pitää ilmoittaa säästövapaan pitämisestä viimeistään neljä kuukautta ennen sen alkamista.
Laissa ei ole määritelty sitä, kuinka paljon säästövapaata voi kerralla pitää tai mihin mennessä se tulisi pitää. Nämä molemmat ovat viime kädessä työntekijän päätettävissä. Erimielisyyksien välttämiseksi suositellaan, että vapaan pitämisestä laaditaan kirjallinen suunnitelma. Tämä suunnitelma itsessään ei kuitenkaan sellaisenaan sido työntekijää, toisin kuin työnantajan kanssa tehty sopimus säästövapaan ajankohdasta.
Mitä jos sairastun ennen säästövapaata?
Jos työntekijä on ennen säästövapaan tai sen osan alkamista työkyvytön synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi, vapaa on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Oikeus pyytää vapaan tai sen osan siirtämistä on myös silloin, jos tiedetään, että työntekijä joutuu vapaansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön.
Jos edellä mainituista syistä johtuva työkyvyttömyys alkaa säästövapaan tai sen osan aikana, työntekijällä on oikeus pyynnöstään saada siirrettyä säästövapaasta kuusi päivää ylittävät työkyvyttömyyspäivät. Vapaan siirtäminen edellyttää, että työntekijä pyytää siirtoa viivytyksettä ja esittää luotettavan selvityksen työkyvyttömyydestään, jos työnantaja sitä pyytää.
Työntekijälle maksetaan säästövapaan ajalta palkka samalla tavoin kuin hänelle maksetaan vuosilomapalkka. Työsuhteen päättyessä, työsuhteen muuttuessa osa-aikaiseksi tai työntekijän joutuessa toistaiseksi lomautetuksi työntekijälle maksetaan pitämättä jääneistä säästövapaista lomakorvaus samalla tavoin kuin pitämättä jääneistä vuosilomapäivistä.
/Sanna%20Ungern.jpg?width=640&name=Sanna%20Ungern.jpg)
