Jäsen otti yhteyttä työsuhdeneuvontaamme, koska hän halusi tarkistuttaa, onko hänen määräaikaiselle työsuhteelleen peruste. Hänen työsuhteensa oli kestänyt kuusi vuotta, jona aikana määräaikaisia työsopimuksia oli tehty yhteensä kahdeksan. Jäsen tiesi, että työsopimuslain mukaan määräaikaiselle työsopimukselle on aina oltava perusteltu syy ja että jos työnantajalla on pysyvä työvoiman tarve, työsopimusta ei saa tehdä määräaikaisena.
Jäsen toimitti Ertolle työsopimukset kommentoitavaksi. Osasta sopimuksista puuttui kokonaan määräaikaisuuden peruste, vaikka se pitäisi kertoa työntekijälle ja kirjata työsopimukseen.
”Ohjeistin jäsentä ensin pyytämään työnantajalta perusteluita määräaikaisuudelle. Työnantaja ei kuitenkaan pystynyt ilmoittamaan työsopimuslain mukaisia perusteita. Siksi jäsen ehdotti työnantajalleen, että työsuhde vahvistettaisiin toistaiseksi voimassa olevaksi”, juristi Heli Luukkonen kertoo tapahtumien kulusta.
Asia ei kuitenkaan edennyt työpaikalla, joten jäsen pyysi Ertoa ottamaan yhteyttä työnantajaan. Lakimiehen yhteydenoton jälkeen työnantaja ilmoitti jäsenelle, että työsuhde vahvistetaan toistaiseksi voimassa olevaksi. Hän pahoitteli virhetulkintaansa ja kiitti liittoa avusta.
”Tässä tapauksessa ratkaisevaa oli se, ettei työnantaja voinut osoittaa määräaikaisille työsopimuksille lainmukaista perustetta. Lisäksi työsuhteen kesto osoitti työvoimatarpeen pysyväksi”, Luukkonen toteaa.
Jos työnantaja ei olisi jatkanut määräaikaisuutta viimeisimmän työsuhteen päätteeksi ja näin päättänyt työsuhteen, jäsen olisi voinut riitauttaa asian. Tällöin työnantaja olisi todennäköisesti joutunut vastaamaan työsuhteen perusteettomasta päättämisestä, josta työnantaja joutuisi maksamaan työntekijälle 3-24 kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen.
Nyt molemmat osapuolet välttyivät raskaalta riitautusprosessilta. Jäsen on tyytyväinen, kun työsuhde jatkuu nyt asianmukaisesti vakituisena.
